Dreamoor

Dreamoor
Shiny happy border collies!

23.12.2014

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2015!

 Ihanaa Joulua
&
 Paljon Onnea ja Iloa Uudelle Vuodelle!



Seniori-osastomme Ossi (11v 5kk) ja Manu (8v 9kk) voi hyvin ja vanhukset iloitsevat juuri sataneesta lumesta. Ossin askel on jo hiukan hitaampi mutta silmät loistavat kirkkaina edelleen. Manu on kuin nuor poika vielä ja haluaa kovasti treenaamaan, tauko on hänen mielestään tylsää.

"Pojat" eli Ruippa ja Nooa voivat myös hyvin, Roy ei oireile tällä hetkellä laisinkaan ja Nooa touhottaa menemään perinteiseen tapaansa.

Talon kuningatar Alli pihtailee juoksujen aloittamisen kanssa mutta muuten emäntä voi oikein laiskanpulskeasti. Olemme aikamme kuluksi ottaneet pikkuisen tokoiluja työn alle ja niin se matami vaan muistaa vanhat jutut edelleen.

Cosmo-pötkylä se mennä toheltaa lauman jatkona parta tutisten eikä ole sairastellut mitenkään pitkään aikaan. Pötkylä on saanut uusia kavereita saksanpaimenista ja vanhasta Mimmi-kissasta.


Palataan koiramaisiin tunnelmiin jälleen joululoman jälkeen!


.

20.12.2014

Vuoden viimeinen tulos uunista ulos

Tänään lauantaina 20.12 kävimme Nooan kanssa pitkästä aikaa TOKO-kokeessa. Meillä on ollut pieniä vaikeuksia toko-rintamalla koko vuoden ajan. Tokon ja PK-lajien yhteensovittaminen oli haasteellista ja aika ei sitten kuitenkaan tuntunut riittävän. Siinä rytäkässä tokon osa-aluiden kriteerit alkoivat löystyä ja se näkyi tuloksissa. Pohjanoteeraus oli piirinkisat syyskuussa, josta saimme 0-tuloksen säälittävillä 165,5 pisteellä. Tuossa kokeessa pitkä koe- ja treenikausi painoi sekä ohjaajan, että koiran tossuissa emmekä päässeet omalle tasollemme, lähellekään sitä.

Piirinkisojen jälkeen pidettiin vähän toko-taukoa minusta riippumattomista syistä, emme päässeet edes valmennusryhmämme treeneihin moneen viikkoon. Kotona tehtiin kuitenkin sillä välin ryhtiliike kurin suhteen. Ei mitään maata mullistavaa mutta muistuteltiinpa vaan mieleen vähän perussääntöjä laumaelämässä elämisen vastapainoksi, joukossa kun tuo tyhmyys tuppaa tiivistyä.

Kun vihdoin jatkoimme tokoilua niin yksi oleellinen asia oli kriteerien nostaminen alkuperäiselle tasolleen ja jotain muita pieniä muutoksia tehtiin myöskin meidän väliseen yhteistyöhön. Kävin Jari Kantoluodon tottissemmassa hakemassa ajatuksia. Teknistä apua en niinkään saanut sieltä, enkä edes sellaista lähtenyt hakemaan, mutta uskon, että semma oli siinä mielessä hyödyllinen, että se pisti ajattelemaan asioita taas pitkästä aikaa monelta eri kantilta.

Me käytiin Nooan kanssa tokon harkkakoe pari viikkoa ennen koetta ja se meni ihan penkin alle! Se oli jotain niin järkyttävää, että oksat pois. Olin todella epätoivoinen sen harkkakokeen jälkeen, vähän ehkä masentunutkin, kun minkäänlainen treenaaminen ei tuottanut haluttua kehitystä.

Tässä loppuvuodesta olen käynyt muutaman kerran Oilin tarkan silmän alla treenaamassa ja viime viikonloppuna tekemisemme alkoi näyttää paranemisen merkkejä, mikä virkisti minun mieltäni (etenkin sen harkkakokeen jälkeen) ja funtsin että ehkä tämä ei ole ihan epätoivoista kuitenkaan. Tällä viikolla kävin myöskin Jessicalla ja kävimme monta osa-aluetta todella tarkkaan läpi joista sain Jessicalta palautetta ja vinkkejä. Sitten vaan ajatuspankkiin muhimaan ja vinkkien mukauttaminen meidän tilanteeseemme.

Okei, mutta nyt loppu turhat lätinät ja mennään itse asiaan eli tämän päivän tokokokeeseen. Tässä osa-alueittain:

Paikkaistuminen 10
Paikkamakuu 10
Seuraaminen 9 (tosi hyväntuntuista seuraamista, yhdessä kohtaa oli "löysä" muuten kiva ja hiljaa)
Zeta 6 (ei suorittanut istumista)
Luoksetulo 10
Ruutu 10
Ohjattu nouto 9 
Metskunouto 7 (pudotti kapulan)
Tunnari 9
Kaukot 8 (kaksoiskäsky ekaan vaihtoon)

Tulos: 282p, 1-tulos, kunniapalkinto ja sijoitus 4/12. Olen todella tyytyväinen tähän tulokseen, tietysti siksi, että se on se ykköstulos (jee!) mutta etenkin siksi, että meillä oli hyvä draivi ja monet ongelmakohdat menivät aika kivuttomasti. Hommia on vielä tehtävänä, mutta hyvällä mallilla tuntuu nyt olevan.

Koe oli JANKK:n (Janakkalan koirakerho ry) hallissa, tuomarina Juha Kurtti ja liikkurina Petronella Grönroos. Koe oli hyvin järjestetty ja koska EVL koirakoita oli niin monta (12) niin oli tosi fiksusti jaettu EVL-koirakoiden saapuminen koepaikalle kahteen eri ryhmään, ettei myöhäisemmille tulisi liian kauan odottelua. Tuomari oli minulle uusi tuttavuus, hän oli hyvin miellyttävä ja leppoisa, mielelläni menen uudelleenkin hänen tuomaroitavakseen.
Tuskin kukaan Jankk:lainen käy lukemassa blogiani mutta sanonpa kuitenkin kiitokset hyvin järjestetystä kokeesta ja erikoiskiitos liikkurille, joka oli suunnitellut radan tosi juohevaksi, josta syystä suoritukset etenivät ripeästi. Liikkuri oli myöskin todella selkeä ja rento, oli kiva olla suorittamassa sellaisessa kehässä.
Seuraavan kerran me tokoillaan ensi vuonna, nyt ei pidetä taukoa vaan on kova motivaatio treenata!! :)


Nooa poseeraa palkintoineen!


Narulelu kelpasi heti!


.

17.12.2014

Uusi sivu

Jälleen yksi uusi sivu kääntyy elämämme kirjasessa. Mitä tälle sivulle on kirjoitettu vuodesta 2014 kasvattajan silmin?

Tänä kuluneena vuonna on heimolaisten kanssa vietetty monia monituisia hauskoja hetkiä erilaisten harrastustemme parissa. Vuosi käynnistyi perinteiseen tapaan toko-päivällä huhtikuussa, kun kokoonnuimme treenaamaan tokoa taasen  Sirken osaavassa ohjauksessa. Muistan vielä miten pienet Metalliset olivat kovin raakileita isojen ja jo kokeneiden Sankareiden rinnalla. Vanhemmille koirille saatiin taas hyviä vinkkejä miten jatkaa tästä eteenpäin ja pikkuisille hyvät eväät aloitella toko-uraansa.



Myös koirilla oli hauskaa! :)

Toukokuussa olikin aika perinteisen leirimme! Melkein kaikki kasvatit pääsivät paikalle ja upea keli suosi meitä koko leirin ajan, harvinaista herkkua tuo kesäinen keli meidän leireillä :)
Leiriläiset tutustuivat vepeen Eveliinan ja Pekan ihanassa ohjauksessa ja samaan aikaan toisaalla osa porukasta treenasi agilityä Sarin johdolla. Tehtiin me paljon muutakin, treenailtiin muun muassa jälkeä ja tottista. Pörrön Jenni opasti meitä myös flyballin saloihin, tulipa kokeiltua sitäkin!
Hauskaa oli istua leirinuotiolla, saattoi volyymit vähän nousta siinä kisaillessa :D





Heinäkuussa oli jälkipäivä, jossa Virve Sormunen opasti jäljestä kiinnostuneita lajin saloihin. Toki sieltäkin joku kuvanen tuli napsittua. Metalliset opettelivat ja Sankari-Hertta näytti mallia miten hommat hoidellaan. Hyvä tuuri taas kelien suhteen ja hyvä tuuri (kuten aina!) sen suhteen, että oli niin päteviä koirakoita treenaamassa!



Elokuussa olikin jälleen perinteinen paimennuspäivä Somerolla Woollandiassa. Nämä ovat aina suosittuja koulutuspäiviä ja jälleen monet kasvateista odottivat innolla lampaille pääsyä. Alla olevat kuvat eivät ole Woollandiasta, mutta saman lajin puitteissa kuitenkin mennään. Eiköhän me taas ensi vuonna olla paimentelemassa, perinteitä pitää kunnioittaa.



Elokuussa ehdittiin pitää vielä kesän tokopäivä Lahdessa, jossa kouluttajana hääri Oili Huotari. Koulutukseen pääsi kolme Sankaria ja kolme Metallista ja jälleen saimme erinomaisia vinkkejä siihen miten vanhempia ja nuorempia pentuja viedään eteenpäin tokossa. Minusta on hienoa, miten eri kouluttajien erilaiset tyylit tukevat kaikki omalla tavallaan koirakoiden kehittymistä ja kaikilta olemmekin saaneet tosi hyviä treenivinkkejä. 








Syyskuussa oli Virven jälkikoulutuksen toinen osa, siellä pienet Metalliset jäljestelivät jo hyvin pätevinä. Esineruutuakin pääsivät jo kokeilemaan. Näytti erittäin hyvältä!
Näiden jälkikoulutusten antia ja oppimista päästään tarkastelemaan ensi kesänä, kun ohjaajille ja koirille on tullut enemmän rutiinia ja toistoja alle ja se oma ajatus millaista työskentelyä koiraltaa haluaa alkaa jäsentyä. Alku vaikuttaa lupaavalta!




Lokakuussa koulutukset keskittyivät hyppykoulutukseen sekä PK-lajeihin. Hyppykoulutuspäivässä opeteltiin agilityyn ja PK-hyppyyn tähtäävää hyppytenkiikkaa, jotta tekniikka ainakin olisi kohdillaan ja vältettäisiin loukkaantumiset sen vuoksi.
PK-aiheessa pysyttiin Hanna Toivasen vetämässä koulutuspäivässä Pirkanmaalla. Käytiin läpi ampumiskoulutusta ja testattiin kaikki paikallaolijat ja Hannalta saatiin vinkit miten kannattaa jatkaa treenejä. Osa koirakoista pyyhälsi tottiksen jälkeen Hannan perässä jälkimetsään ja siellä ne kuuleman mukaan hikoilivat mennä aika haipakkaa. Hyviä jälkikoiria tuntuvat olevan, joten ensi kesää odotellessa!

Joulukuussa vielä jaksettiin tokoilla Oilin valvovan katseen alla. Oli erittäin hyödyllinen päivä tämäkin ja mikä ihaninta, keväällä aloitettu toko-treenaaminen on tuottanut tulosta sillä pienet Metalliset olivat edistyneet todella paljon keväästä!!


© Sanna Jääskeläinen


© Sanna Jääskeläinen


© Sanna Jääskeläinen


Täytyy sanoa, että olemme olleet enemmän kuin onnekkaita, kun olemme saaneet taitavia ja osaavia kouluttajia koulutuspäiviimme. Kiitos teille kaikille siitä ja toivottavasti päästään treenaailemaan kanssanne myös jatkossa.

Iso, iso kiitos kasvattien ihanille omistajille kuluneesta vuodesta ja tämän postauksen yhteydessä etenkin siitä, että jaksatte tulla näihin koulutuspäiviin. On ilo seurata edistymistänne eri lajeissa ja mikäs siinä treenaillessa tämmoisessa porukassa :)


.

24.11.2014

Kermaa... vai ihan jotain muuta?!

Meillä on suunnitelmia pennuista ensi vuodelle. Juoksuja tässä odottelemma.
Mutta kovasti maailmalla puhutaan, että vanhempien tulisi olla valioyksilöitä ja creme de la creme! Hmmm, siksi aloin pohtimaan, että pitääkö sittenkin harkita uudelleen koko pentue ajatusta... nimittäin lienee kyseenalaista onko näissä kuvissa maailmankaikkeuden viisaimman rodun edustaja edustettuna... :)


Alli chillaa, ja se on parasta väärinpäin tehtynä!


Ou jee! Ilme kertonee kaiken :)


On se pöljä otus <3 eilen veti kitusiinsa linnunraadon sulkineen kaikkineen oikein antaumuksella ja vauhdilla, kun olisi pitänyt esitellä parhaita puoliaan. No, mitäpä sitä turhia kainostelemaan, ollaan rehellisesti sitä mitä ollaan :)


.

22.11.2014

Ja sehän lähti, kuin Annikki Tähti!

Oltiin vähän kävelyllä poikien kanssa. Siinä tepasteltiin ja nuuhkittiin ilmoja... kunnes Manu sai hepulit. Kaikki lähti perinteisestä "kytätään kaikki toisiamme" asetelmasta, eli Manu pylly pystyssä jäi kyttäämään Nooaa, Nooahan oli heti mukana silmäilemässä ja Ruippa oli perinteiseen tapaan takapiruna. Siinä sitten jämittiin jokusen minuutin (tuntui iäisyydeltä) kunnes Manu otti ja lähti!


Tässä vielä jähmitään, Manu pylly pystyssä kyyläilee Nooaa, jota Ruippa tarkkailee.


Nooa ja Ruippa... ne vaan jäivät niille sijoilleen kun Manu otti ja lähti!


Siellä se menee!!


...ja siellä...


...pikkupojat vieläkin ihmettelevät kun Manu vetää toista rundiaan, mutta hiljalleen alkavat päästä juonen päästä kiinni.


Manu kutsuu poikia leikkiin mukaan! 



Niin, semmoinen mä vähän oon, tuumii Manu <3



.

2.11.2014

Vain elämää

Nooan jälkikokeiden jälkeen meille koitti talvitauko. No melkein tauko, ollaan tehty tokoa hiljaksiin Nooan kanssa. Kävimme muun muassa Jari Kantoluodon tottisseminaarissa hakemassa uusia näkemyksiä vireeseen liittyen. Kantoluodolla on ihan hyvät ajatukset ja saimme myös jonkun vinkin Nooan viretilaan PK tottiksessa. Katsotaan onko niistä sitten auttamaan ja kantaako se sitten kuitenkaan sinne koesuoritukseen saakka. Se nähdään ensi kesänä. Alla olevat kuvat on ottanut Krista Pihlaja.




Manun kanssa hakuillaan edelleen ajatuksilla back to basics. Manun kanssa ilmaisu on siirretty täysin odottamaan ensi kesää ja nyt vaan tehdään henkilöetsintää kaikkein yksinkertaisimmalla mahdollisella tavalla. Treenit ovat edenneet hyvin ja fiilis on kohdallaan. Tätä jatketaan kesään saakka, katsellaan sitten miltä tilanne näyttää.

Allin kanssa agility on tauolla. Luovutettiin ryhmäpaikkamme muille ja me keskitymme nyt juoksujen odotukseen :)

Ei kait tässä sen kummempaa. Kasvattien edesottamuksia seurailemme, nyt ovat Metallisetkin jo korkanneet koekentät (Nuutti tokokokeessa). Niin se aika vaan vierii menemään, vastahan ne syntyivät.

Laitetaan tähän loppuun vielä kultapojun kuva piristämään sykkää syksyä! :)



.


18.10.2014

Vuoden viimeisiä heimokokoontumisia

Tänään olimme Tampesterissa maailman parhaimman porukan, eli heimolaisten kanssa :)
Suuri kiitos Hanna Toivaselle PK-treenipäivän mahdollistamisesta sekä kaikista neuvoista ja vinkeistä!

Kuvia ei tällä kertaa ole, mutta erittäin hyvä mieli jäi tästä päivästä. Olen todella onnellinen siitä miten hienosti Sankarit ovat aikuistuneet ja löytäneet omistajineen ne omat lajit mistä sekä koirat että ohjaajat saavat onnistumisen iloa. Hymyilevät koirat ja hymyilevät omistajat, voiko parempaa toivoa!!
Myös pienet Metalliset ovat kasvaneet isoiksi bordercollieiksi ja väläyttelevät jo osaamistaan tosi hienosti. Motivaatiota ja moottoria löytyy!
On myös hienoa huomata miten vakka on kantensa valinnut, jokaisen oma mustavalkoinen (ja se yksi ruskeavalkoinen) sopii omistajalleen kuin valettu.

Seuraava heimo-miitinki onkin sitten joulukuussa jolloin keskitymme tokon haasteisiin. Sen jälkeen alkaa meillä toivottavasti muut kuviot ja nämä kokoontumiset jatkuvat talvitauon jälkeen keväällä 2015.


.

13.10.2014

Loikkaa jänösein!

Heimolaiset kokoontuivat Jyväskylään hyppytekniikkakoulutuspäiville. Useampi Sankari ja Metallinen on kiinnostunut PK-lajeista ja agilitystä, joten oikean hyppytekniikan taitaminen on molemmissa lajeissa hyvinkin tärkeä taito. Meidän huushollista treeniin osallistui Nooa ja Nooalle tehtiin perussarja-treeniä sekä PK-hyppyihin tähtääviä harjoitteita. Korkeiden hyppyjen hyppyynlähtö oli hyvä mutta laskeutuminen oli vähän niin sun näin. Eli siihen vähän panostusta jatkossa.


Kuvaaja Sanna Jääskeläinen


Kuvaaja Sanna Jääskeläinen


Kuvaaja Sanna Jääskeläinen


Vuoden viimoisen jälkikokeen kisarapsaa.

Nooa salamanterini kävi voittajan jälkikokeessa kolmannen kerran. Tuloshan sieltä tuli, mutta ei ihan se mitä myö lähettiin tavoittelemaan...

Siilinjärvelle ajeltiin Nooan kanssa kaksistaan. Koe alkoi maastoilla ja arvottiin numero yksi. Ei muuta kun takkia niskaan, pipoa päähän ja hanskat käteen ja kaahaten kohti maastoja. Lämpöä oli ruhtinaaliset 4 astetta plussaa, joten kaikki vaatetus tuli tarpeeseen!

Jana meni ihan ok, täydet pisteet siitä tuli ja kuusi keppiä tuotiin maastosta mukanamme. Meillä oli pieni keppi-ilmaisu ongelma tuossa vähän aikaa sitten, mutta saatiin aika iisisti Nooan kanssa fiksattua ja kaikki kepit nousi kokeessa hienolla varmuudella.

Esineruutua ollaan treenattu vähän eri metodeilla kuin ennen, mutta työ ei ilmeisestikään vielä ole tuottanut tulosta, tuloksena nimittäin laiha saalis ja vain yksi esine :( itku meinasi päästä kun esineruudun jälkeen tajusin, että se meni sitten siinä se ykkönen.... yleisön kannustuksesta johtuen mentiin sitten vielä kuitenkin tottikseen. Laskettiin porukalla, että me tarvittaisiin 89 pistettä tottiksesta jotta se riittäisi ykköseen. Samperi, kun jännitti!

Seuraaminen - hyvä
Liikkeestä istuminen - erittäin hyvä
Liikkeestä maahanmeno ja luoksetulo - erinomainen
Liikkeestä seisominen ja luoksetulo - erittäin hvyä
Tasamaanouto - erittäin hyvä
Hyppynouto - erittäin hyvä
A-este - hyvä
Eteenmeno - tyydyttävä (kaksoiskäsky perhana!!)
Paikkamakuu - erinomainen

Pisteitä 87..... 2 pistettä jäi 1-tuloksesta. Olin pettynyt ja surun murtama... kyllä olin, mutta se kesti onneksi vain hetken :) 

Koe noin yleensä ottaen oli onnistunut, maastot oli cool ja järjestelyt toimi. Ihmiset on ihan superihania siellä savossa, tykkäsin kokeiden tunnelmasta! Mutta ensi kertaan jäi se ykkönen... sniif... Onneksi kotimatkalla sain purkaa tylsää fiilistä ihanien ja maailman parhaiden kavereiden kanssa, kiitos kun jaksatte <3


Nooa, 2-tuloksellakin se on mun ykkönen <3


Mitäs muuta meille. Ei enää kokeita tälle vuodelle. Oli joku tokokoe, mutta taijan perua sen. En tiiä, ei nyt jaksais, ehkä.

Alli tekee juoksuja, merkkailee kilpaa poikien kanssa lenkillä :) kovin jätkä tästä sakista on kylllä Alli! :)
Omassa mielessä on ihan eniten tuo tuleva pentuprojekti jo nyt, odotan paljon tuosta yhdistelmästä, niin monella tapaa ja niin monesta eri syystä. Toivon todella, että siitä tulee totta. Niin monta mutkaa vielä matkassa...


.

4.10.2014

Lauma purkissa

Tonnin keiju oli tässä männä päivänä pajalla ja saan laina-autokseni pikkuruisen marjapuuropurkin, joka on koonsa puolesta siis puolet Keijusta. Ei auttanut kun ahtaa lauma pikku purkkiin silti. Neljä borderlöllietä pikku pösön takaosaan ja baanalle.


Tuommoisia "laumasieluja" ne ovat. Kuvan etualalla nukkuu Ruippa ja Manu heti Ruipan takana, pää Ruipan pyllyn päällä. Manu nukkuu omassa autossakin aina Nooan kanssa samalla tavalla klimpissä.
Alli pötköttää vasemassa reunassa Ruipan edellä ja Nooa on valloittanut itselleen suurimman alueen. Tommosia ne sitten on, aika tiiviisti ovat nivoutuneet yhteen lauma erilaisia luonteita ja persoonia, mutta hyvin näyttää toimivan :)


.

29.9.2014

Silmällä näkee, mutta missä on Justus?

Alli kävi tänään silmäpeilauksessa ja koska eläinlääkäri sanoi, että terve on niin näinhän sitten samalla näytettiin vihreää valoa meidän loppuvuoden suunnitelmillemme :)

Alli ei nyt sitten ehdi korkkaamaan agility-kenttiä ennen pentuja, mutta ei se mitään, jatketaan työstämistä sitten pentujen jälkeen, eihän tässä mikään kiire ole. Nyt keskitymme Allin kanssa treenailemaan aksaa ja nauttimaan upeasta Suomen syksystä täysin rinnoin!

Siellä se menee <3

Loppuvuosi on meillä kokeiden osalta hiljaista aikaa, Nooalla saattaa olla pari koetta tiedossa mutta eipä suurempia. Nooan kanssa on treenailut muutenkin notkahtaneet nykäyksen eteenpäin ja positiiviseen suuntaan. Toko ja tottis on alkanut sujua aika hyvällä muudilla, hiljaa hyvä tulee :)

Kaunis, mun <3


Syksyyn tuo tarpeetonta melankoliaa rakkaan Justuksemme katoaminen. Justus katosi jo kesällä, se pääsi karkaamaan ulkotarhastaan ja on etsinnöistä huolimatta edelleen kateissa. Kelien kylmetessä toivo meille kovin rakkaan Justuksen löytymisestä hiipuu...

Justus <3



.

21.9.2014

The one and only

They don't know what we know. We don't care what they say.
You're the one, my one and only.


Ossi



7.9.2014

Syysuimari

Kesän viimoiset ja syksyn ensimmäiset ja viimeiset pulahdukset tänään by Osbander. Vesi oli mutaista mutta puhtoista, eikä pienet mudat Ossia pysäytä :)






.

31.8.2014

Nooalle JK3 2-tuloksella

Lauantaina 28.8. meidän oli tarkoitus Nooan kanssa mennä Tervakosken näyttelyyn misseilemään. Toisin kuitenkin kävi! Perjantaina sain yllärisoiton, että peruutuksesta johtuen olisi paikka vapaana PAJÄ3 kokeeseen Kouvolaan lauantaille. Sain tunnin aikaa päättää menisimmekö näyttelyyn alkuperäisen suunnitelman mukaisesti vai sittenkin jälkikokeeseen. Kävin vakavaa keskustelua itseni kanssa, olenhan tietoinen Nooan tämän hetken heikoista kohdista jäljellä/tottiksessa, mutta toisaalta se on aika varmassa kisakunnossa kunnossa, että mitään uusia ja yllättäviä ongelmia en ajatellut ilmaantuvan. Niin siinä sitten kävi, että sanoimme näyttelylle bye bye ja ajatukset suuntautuivat seuraavaan aamuun ja jälkikokeeseen. 

Ilman minkäänlaisia viimeistelytreenejä (josta muotoutui allekirjoittaneelle lievä ahdistus) starttasi tonnin keiju klo 6:00 pihamaalta, nokka kohti Kouvolaa. Koe oli 16 koirakon koe, joista 10 karsiutui tottiksen perusteella maastoon. Nooa sai tottiksesta 87 ja pääsi helpotuksekseni maastoon. Tässä tottiksen pisteet:

Seuraaminen - Hyvä (oli hyvä mutta ei semmoinen, kun mitä haluaisin, mutta tää onkin työn alla)
Liik. istuminen - Puutteellinen (seisoi)
Liik. maahanmeno ja luoksetulo - Erittäin Hyvä (koska ohjaaja katsoi koiraa käskyn antaessaan, myönnän!)
Liik. seisominen - Erittäin Hyvä (taas ohjaaja katsoi koiraa... en kyllä tunnusta! :) kiinitän jatkossa huomiota )
Tasamaanouto - Hyvä (oli vähän vaikeuksia pitää otetta ja törmäsi ohjaajaan)
Hyppynouto - Erittäin Hyvä (upeat hypyt!! Luovutuksessa ihme säätöä, josta pistemenetyksiä)
A-este nouto - Erinomainen (Se olikin hieno nouto!)
Eteenmeno - Erinomainen (Samaa mieltä)
Paikkamakuu - Erittäin Hyvä (nousi istumaan ennen käskyä)

Maastossa pelkäsin eniten janaa, kun siinä on ollut vähän takkuisuutta. Kuinkas sitten kävikään, janalta saimme 39/40 pistettä! Muutne oli hyvä, mutta huomasin itsekin, että vähän epävarmasti lähti jäljelle, eli sitä pitää vielä työstää.

Keppi-ilmaisu on ollut Nooalla aina todella hyvää, mutta nyt kävi niin, että meiltä jäi kaksi välikeppiä metsään. Ei hajuakaan mihin mutta siellä ne nyt lepäilee metsän siimeksessä. Saimme siis 3+1. Jäljen jälkeen pojoja oli kasassa 129. Esineruutu ratkaisee...

Ennen ruutua nostatin Nooaa ihan kunnolla autolla, jotta se jaksaisi varmasti hakea ne kolme esinettä.
Ensimmäinen esine nousi hyvin, mutta toisen kohdalla Nooa jo meinasi, että "eiks se eka riittänyt?" Sain sen kuitenkin tsemppaamaan ja nousihan se toinen esine. Kolmatta lähti tosi nihkeästi etsimään. Onneksi tuomari oli ihana ja kertoi miten paljon on aikaa jäljellä siinä vaiheessa, kun oli minuutti jäljellä. Olin ihan kierroksilla, se vika esine ratkaisee koularin kohtalon! Ei muuta kun reipasta lähetystä vaan ja jos ei uponnut niin kutsuin takaisin ja lähetin uudelleen ajatuksena, että koirakin vähän kuumenisi siinä ja saisi pontta tekemiseen. Taktiikka toimi, sillä seitsemän sekuntia ennenkuin aika loppui Nooa nosti kolmannen esineen!! HUH! 28 pistettä esineruudusta. 

Loppupisteet: tottis 87 pistettä + maasto 157 pistettä = 244p ja JK3 koulari!!

Koepäivä oli armottoman pitkä, lähdin klo 06:00 ja olin kotona vasta klo 20:10. Se oli kyllä kieltämättä aika rankkaa, ja päivän aikana ehdin myös kärsiä yhdet migreenit, mikä ei todellakaan ollut mieltäylentävää, mutta selvittiinpä siitäkin. Muuten oli kiva kisapäivä, mukavia ihmisiä sielläpäin Suomea ja hyvin järkätyt kokeet. Mikäs siinä, voi sen lauantain huonomminkin käyttää :) 
Ei kait tässä, nyt sitten aletaan tosissaan metsästelemään niitä ygösiä :) toivotaan, että niitä alkaa jossain välissä tipahdella.


.

Dreamoor TOKO-päivä

Lauantaina 23.8. oli meillä taas kasvattien toko-päivää. Saimme kouluttajaksi Oili Huotarin, joka onkin minulle tuttu kouluttaja Riksun valkkuryhmän kautta. Oililla oli jälleen erinomaisia huomioita ja vinkkejä. Uskallan sanoa, että kaikille teki tosi hyvää tulla Oilin koulittavaksi ja kaikki saivat 100% varmuudella hyviä oppeja. Nyt vaan sitten käytännöntoteutusta odottelemaan!
Sankareista paikalla oli Hertta, Pörrö ja Nooa. Kaikista näki että koulutus on hyvällä tasolla, pientä viilaamista tietenkin aina löytyy. Metallisista paikalle pääsi Usva, Jura ja Fiona. Näistä epeleistä näki sitten taas, että kaikilla on jonkinmoista murkkuikää ja rajojen kokeilua meneillään. Yhtä kaikki, kaikille saatii ntosi hvyä treeni aikaiseksi ja ne alkoivat näyttää jo ihan toko-koirien aluilta. Mielenkiintoista nähdä vuoden päästä miten pennut ovat kehittyneet.

Nooan kanssa keskityimme ryhmäistumisen häiriötreeniin, sitä pitää tehdä Nooalle paljon, paljon paljon! Raukka oli ihan kiusattuna :) hyvin se alkoi loppuakohden tsemppaamaan, vielä tarvii vaan trenata tätä.
Samaa häiriötä meidän tarvii tehdä myöskin seuraamisessa... joka on yksi murheenkryyni, kun en saa sitä siihen malliin kun haluaisin. Noh, täytyy vaan jatkaa työstämistä. Siihen meillä onkin jo ajatus työn alla.
Toisena liikkeenä katsoimme Zetaa, jossa Nooan ilme ei ole semmoinen kun sen pitäisi olla, eli tähän paljon palkkaamista ja positiivista vibaa, josko se sitä kautta lähtisi korjaantumaan.
Nooasta ei minulla tietenkään ole kuvia, mutta noista muista ryökäleistä tuli vähän otettua, laitanpä tähän pari kuvaa blogin kaunistamiseksi.


Usva


Pörrö


Fiona


Hertta
 

Jura


.