Dreamoor

Dreamoor
Shiny happy border collies!

30.3.2014

**Päivitetty** Metalliset kasvavat edelleen

Meidän jengin nuorimmaiset eli Metalliset täyttävät pian 9 kuukautta. Nyt ne alkavat vähitellen muistuttaa bordercollieita ulkonältään. Keräsin tähän kuvia pennuista, ***ja nyt ei puutu Näbbenkään enää, kaikki sisarukset yhdessä koos!**


Näbben
(kuva Martina Nyström)


Kalliolle kukkulalle Usva rakentaa tähystyspaikkansa
(kuvan copy Yrjö Männistö& Viivi Kiviniitty)


Fionan korvat on niin kauniisti pystyssä!
(kuva Sanna Jääskeläinen)

Äitinsä poika, ei tarvitse edes miettiä! Jura komeana.
(kuva Sari Mykkänen & Mika Harinen)

Kuin ilmetty isänsä on Nuutti poika kiiltävässä turkissaan.
(Kuva Elina Sormunen & Jesse Jokinen)

Ihan mun lempparikuva vauhdikkaasta Vimmasta!
(kuva Reetta Aho)
 

Metalliset siis vähitellen kasvavat ja ne ovat kaikki luonteiltaan tosi kivoja, kilttejä, vilkkaita ja innokkaita kavereita. Sankareiden tavoin on ihana seurata myös näiden pentujen kasvua aikuisiksi koiriksi. Pentujen lajivalikoimaan kuuluu tällä hetkellä tokoa sekä PK-jälkeä ja hakua, ja kunhan ne kasvavat fyysisesti valmiiksi ja pääkopan sisuskin kehittyy niin kuulemma agility ja vepe kiinnostavat myöskin aktiivia omistajiaan. Pääasia, että pysyisivät terveinä ja onnellisina mustavalkoisina jatkossakin!
 
 
 
.

26.3.2014

Se on nopee!

Allin kanssa tänään taas keskiviikkoaksat, tällä kertaa koutsina oli Kim. Kim on kyllä hyvä, semmoinen tyyli mikä sopii mulle ainakin tosi hyvin. Yhdessä kohtaa rataa suunnitellessa olisin tehnyt valssin hypyn ja putken välille mutta Kim torppasi sen ajatuksen ihan täysin ja tuumasi ettei täällä nössöillä minkään valssien kanssa vaan teet vaan vedon siihen. Että silleen, tuumasin että ei Alli tule vetoon mukaan kun imevä putki oli lähempänä mutta kas vain Kim oli kyllä täysin oikeassa enkä mä mitään valssia edes siinä vaiheessa olis ehtinyt tehdä.

Enihuu, Alli on nyt ihan aksamuudissa enkä mä pysy enää sen perässä. Oma huono tapani on jäädä katsomaan aina suorittaako se esteen ja senhän tietää että sitten ollaan myöhässä ja tätä huonoa tapaa Kim yrittää kitkeä pois. Oli muuten kiva huomata, että kun vaan mennä pyyhältää niin koira kyllä pitää huolen esteiden suorittamisesta ja siihen tuli ihan erilailla vauhtia myöskin.

Tärkeää on nyt jatkaa Ulpukan lihaskunnon kasvatusta erilaisilla treeneillä: metsälenkeillä koko lauman kanssa jolloin saavat solveltaa itseään, fillarilenkkejä hiekkatiellä ja sitten vähän intervalli pyrähdyksiä normilenkillä käydessämme. Kunhan maasto tästä sulaa niin käydään hiekkakuopalla pehmeässä hiekassa kiipimässä silloin tällöin ja uinti tulee tietenkin skaalaan mukaan, kun kelit vähän lämpenee, siihen menee kyllä vähän kauemmin aikaa. Kesä on kyllä ihanaa aikaa!


.

23.3.2014

Busy busy busy!

Kiirettä pukkaa, meinaan sitä mukaa kun lumi lähtee niin meikä aktivoituu. Nyt ollaan päästy metsään lenkkeilemään ihan kunnolla, käydäänkin päivittäin metsälenkeillä ja koirat nauttii. Paitsi Ruippa, joka on nyt vähän vaivaisen oloinen, eikä vaikuta siltä, että etujalat sitä häiritsisi vaan joku muu. Hierotaan ja avataan jumit ja katotaan miten se alkaa vaikuttaa.

Manukin kävi hieronnassa tässä joku aika sitten ja selkeästi se on auttanut. Mymmeli pinkoo metsässä ihan onnellisena ja eilen treeneissä teki pitkästä aikaa esteitä ja 1m esteen pomppasi ihan tuosta vaan puhtaasti. Meillä on nyt keväällä alkanut tottis-treenailu aktiivisemmin Manun kanssa ja Manu on hyvällä asenteella mukana. Ollaan tehty vähän tokon häiriötreeniäkin Manulle, ihan uutta juttua siis ja ihan hyvin Manu on ottanut nuo uudet treenijutskat vastaan vaikka vähän se ihmettelee mitä jengi sekoilee mutta tekee kuitenkin mitä pydetään.

Nooan kanssa ei nyt tunnu olevan minkäänlaista flowta treeneissä. Mä kyllä veikkaan, että odotukset Nooan kanssa on niin korkealla, että se vaikuttaa siihen miten arvioin treenien suorituksia.
Enihuu, tänään tunnarissa se alkoi taas keekoilemaan joten vihellettiin peli poikki ja tehtiinkin treenistä ei todellakaan helpompi vaan vaikeampi, jotta jätkä joutui oikeasti keskittymään. Meni siinä joku kymmenen minsaa kun väännettiin kättä mutta saatiin hyvä suoritus loppuun ja Nooan silmät oli niin kirkkaana kun sai kehuja.

Allin kanssa ollaan vähennetty aksan treenikertoja, koska ei ole enää tarvetta hinkkaamalla hinkata tekniikkaa, joten meillä on nyt ollut treenit 1-2 kertaa viikossa. Keppien kanssa pitäis kyllä vielä jaksaa vääntää, koska se on hidas ja epävarma siinä eikä oikein osaa etsiä hyvin eitä ensimmäistä väliä. Kepit kun saadaan kuntoon niin sitten treenataan vaan omistajan ohjauskuvioita, Alli meinaan menee tosi hienosti kun sitä vaan ohjaa oikein. Allilla on tämä vuosi aikaa treenata ja kisata tokossa ja aksassa, ensi kevät meneekin sitten pentulassa.

Emme ole selvinneet ilman eläinlääkärikäyntiä, Osban korva käytiin tyhjentämässä turhasta verestä, kun sille tuli verikorva eli korvalehden veripahka eli othematoma. Ei ollut iso verenpurkauma korvalehdessä mutta oli pieni möykky kuitenkin. Toivotaan, ettei vanhukselle tule enempää mitään tuommoisia vaivoja. Ossi täyttä tänä vuonna jo 11-vuotta, ihan uskomatonta! Eläinlääkäri Ossin nähdessään kommentoi, että ei kyllä näe päällepäin ikää ja odotustilassa joku herttainen kissamuori kyseli, miten nuori koira Osba on ja kummasteli että miten se on niin vanha jo :) Osba onkin ikinuori, eihän se ole edes harmaantunut vielä!


.

18.3.2014

Takatalvi

Takatalvi pilasi kaikki suunnitelmat jäljestyksen osalta. Ei auta kun odotella, että maa sulaa taas. Nyt harmittaa, että olin liian kiireinen etten ehtinyt yhtään käydä jäljellä tai tehdä eskaa. Pari viikkoa niin sitten aletaan tekemään oikeesti hommia täyttä häkää, koska olen päättänyt että lumi on kahden viikon päästä lähtenyt.

Iltasella oltiin metsässä sekä pellolla ulkoilemassa ja siinä sitten poikain kanssa käyskenneltiin rauhakseen kun yhtäkkiä poikien nenän edestä lähti vitivalkoinen, musta nenäinen jänis hirveeseen kiitolaukkaan. Ruippa sitten tuumasi, että mikä se oli lähti jänösen perään korvat hörössä johon minä tuumasin, että käykääs pojjaat maahan. Niinhän se Ruippakin tipahti suorilta jaloiltaan niille sijoilleen ja odotettiin, että pupujussi pääsee turvaan ja sitten jatkettiin hengailua, kukaan ei lähtenyt jaagaamaan pupua. Tarinan opetus on siis se, että vaikka mitään muuta ette koirallenne ikinä opettaisi niin opettakaa ihmeessä varma luoksetulo ja vielä varmempi maahanmeno. Ne on ne kaksi käskyä joilla pärjää aika monen vaarallisen tilanteen yli.

Oli muuten karmea keli illalla, ukkonen ja järkyttävä lumipyry!!! Lopella oli enemmänkin salamat sinkoilleet ja mekin nähtiin salamointia, onneksi ei osunut meidän lähistölle mihinkään.

Pappomuspöpilys on ihan kevättä rinnoissaan. Se riekkuu vinkulelujen kanssa pihalla ja puutarhassa ja valitettavasti myös sisällä. Noista vinkuleluista kun tulee tulee aikamoisen korvia vihlova ääni, niin se kummasti häiritsee telkkarin katselua tai puhelimessa puhumista. Ei me raaskita Papparaiselta kieltää vinguttelua, se saa leikkiä rauhassa me sitten katotaan telkkaria metelissä tai mennään vessaan tai kylppäriin puhumaan puhelimessa :)

Alla olevassa kuvassa Osbander taas vauhdissa. Hyvin näkee muuten, että ei se ole se portti mikä Nooaa pitelee vaan se tietää, ettei saa tulla ilman lupaa. Portti meni hajalle joku aika sitten eikä olla ehditty vielä sitä vaihtamaan ehjään, meneehän se noinkin.


Tuntuu tylsältä päivitellä blogia, kun ei ole kisapäivityksiä tai muutakaan. Talvi on niin pitkä ja tylsä. Ensi kuussa olen ilmottautunut yhteen tokokokeeseen, katsotaan miten se menee ja sitä aksaa lupailin mennä koittamaan, meenkin heti katsomaan kisakalenteria....



.

13.3.2014

Mitäs siihen sitten että

Käytiin Englannissa börderpöllie tourneella. Oli meinaan eri kiva reissu! Mukana tuli paljon ajatelmia tulevaisuutta silmällä pitäen, onneksi ja toivottavasti tulevaisuus on pitkä. Käytiin myös Cruftsissa katselemassa nättejä koiria ja paljon kauppoja. On tuo bordercollie vaan hieno rotu, ihan mun juttu.

Enivei, mulla on järkyttävä tokon treeniväsymys nyt päällänsä. Ei yksinkertaisesti huvita yhtään vääntää enää tokoa, nyt olis tauon paikka! Odotan innolla sitä että pääsen maastoon ja etenkin tekemään jälkeä. Ei oo tokot eikä haut eikä mikään mitään sen rinnalla kun pääsee jälelle, siellä mieli lepää.... ensi viikolle on ekat treenit suunniteltu, tästä se lähtee taas!

Koirien kanssa pääsen nyt fillaroimaan, kun kotitiet on sulat eikä edes kovin kuraiset. Pitää saada poijaat ja se yks plikka parempaan kondikseen talven jäljiltä. Manun kanssa pitää fillaroida yksin kun se on semmonen härkä sen fillarin kanssa mutta onneksi Alli/Ruippa ja Nooa voi fillaroittaa kimpassa. Paappo saa tyytyä 10,5-vuotiaana köpöttelylenkkeihin. Siitä on tullut vanhimmiten aivan kamala möykkäjooseppi eikä tottele millään että pitäis vähän olla hiljempaa. Tommosia ne sitten on kun vanhenevat.

Huomaan muuttuneeni ikuiseksi treenaajaksi, mikä on enemmän kuin häpeällistä. Siispä lupaan ja vannon käydä edes jossain kokeissa ja kisoissa nyt alkukesästä. Nyt kun Ulpukan rokotukset on taas kunnossa ja juoksut alkaa jäädä historiaan niin taidetaan mennä pyrähtämään johonkin aksakentille huhtikuussa, että saadaan tuo ikävä sunnuntaitreenaajan leima karistettua :)
Jaahas, ei kait tässä muuta... käytiin katsomassa Nooan pentuja Anitalla kennel Briskness: http://briskness.net/fin_keenanpennut.html
Ne oli ihania! Mennään vielä uudestaan katsomaan niitä, mutta tykkäsin tosi paljon pennuista. Tasainen ja miellyttävä pentue. Taitaapi olla niin, että kaikki pennut ovat jo löytäneet oman kotinsa ja mikä ettei löytäessä, mäkin olisin voinut tuommoisen ottaa.

Jaa-a, kaippa sitä pitää alkaa funtsimaan sitä Allinkin viimoista pentuetta tarkemmin ja laitella vähän infoa kotisivuille uroksesta tässä vähitellen. Kaikkea puuhaa sitä onkin, kunhan nyt jäljelle pääsis niin sitten helpottais :)


.