Dreamoor

Dreamoor
Shiny happy border collies!

27.5.2014

Leirifiiliksissä ja Nooan jälkikasvua

Vuoden 2014 paras leiri on takana! Paljon kivoja muistoja jäi tästäkin reissusta :) Meillä oli mukana kaikki mustavalkoiset, Ossi ja Ruippa olivat turisteina ja keskittyivät lähinnä järvessä pulikoimiseen.

Leirille pääsi mukavasti kaikki kasvatit Herttaa ja Juraa lukuunottamatta. Mukana menossa oli myös Riimi & Ralli, Merjan kelpiet Binka, Brixi ja Harmi, maskotti Aapo sekä sukulaiset Heimo ja Jinga. Lajivalikoimaan kuului flyballia, vepeä, agilityä, hakua ja jälkeä ja extra-ohjelmassa maitotilalla vierailu. Ai niin, pikkuisen myös tottisteltiin mutta hyvin vähän, kun samaan aikaan kentällä oleva flyball vei kaikkien huomion. Oli mahtavaa nähdä ihan kaikkia, kiitos teille superkivasta leiristä!! Ensi vuonna uudestaan :)
Kuvia on leiriltä satamäärin, kameroita oli enemmän tai vähemmän kaikilla mukana. Ajattelin ensin laitella kaikista kuvia tähän mutta koska kaikilla on kuitenkin omat blogit ja omat ajatukset kivoista kuvista niin jospa kuitenkin laittelen tähän nyt vaan meitin koirien leiritunnelmia. Muut leiriläiset saavat valita omiin blogeihinsa omasta mielestään hauskimmat/parhaimmat kuvat itsestään ja koiristaan, silleen se varmaan on fiksuinta sitten kuitenkin.


Flyballia tuli kokeiltua
© Mikko Turunen


Allin aksanäyte. Hop, hop!
© Marko Holopainen


Tämänhän piti olla aksaa eikä tokoa!
© Marko Holopainen


© Marko Holopainen


Manun tottistelut
© Riitta-Liisa Kuittinen


Nooa pelastamassa hukkuvaa
© Riitta-Liisa Kuittinen


Vientiharjoitus alkoi loksahtaa paikoilleen viikonlopun aikana
© Riitta-Liisa Kuittinen


Veneestä hyppyä
© Sanna Jääskeläinen


Nätti kun sika pienenä. Nooahan se :)
© Sanna Jääskeläinen


Punkassa oli tämmoinen kaveri jalkopäässä

Leirin jälkeen kun palattiin kotiin oli tunnelmat alla olevan kuvan mukaiset (kuvattu salaa olohuoneen ikkunasta). Keli oli lämmin koko viikonlopun ja kaikki reissaaminen ja action taisi vähän pistää väsyttämään. Mikäs sitä ulkona köllötellessä lämpimässä.


* * *

Tänään tiistaina keli on kylmä ja sateinen. Se ei meitä kuitenkaan estänyt treffaamasta Jaanan ja Sturen kanssa ja treenattiin siinä samalla vähän esineruutua. Tässä pari kuvaa, kuvissa esiintyvät poika Sture, iskä Nooa ja Alli-mummo.


Alli-mummo ja Sture


Poika ja iskä



Painia



Kuin kaksi marjaa :)


.

11.5.2014

Nooa JK2

Nooa tänään avoimen luokan jälkikokeessa Hyvinkäällä. Päivä alkoi maastolla ja me arvottiin jälki numero 4. Maastoon ajettiin aika mutaista tietä ja rallikuskin taidot tuli todellakin tarpeeseen jos mieli maastosta pois! Ainakin meidän tonninkeiju on vähän semmoinen, että jos se jää jumiin niin se jää jumiin.


kevyt mutakerros renkaan päällä janalla odotellessa :)

Tuomari tuli lähettämään meidät janalle kello kymmenen jälkeen. Keli oli pilvinen mutta tosi kiva koirille, eikä siinä vaiheessa vielä satanut. Janalähetys oli mulle tosi vaikea, kun jouduin vasurilla pitämään liinaa. En ollut kunnolla fokuksessa niin roiskasin lähetyksen vähän ja Nooa kaarsi oikealle ja nappasi takajäljen. Tämä oli Nooan ensimmäinen ikinä takajälki. Seuraaavaksi treenaillaan näitä takajälkiä ja mä luulen, että teen sille tarkkuustreenejä janoista. Ihan ei ole treeni hahmottunut mun mielessä, mutta alustava suunnitelma on ja funtsin sitä vielä lisää. Enihuu, janalta 34 pistettä tuosta takajäljestä johtuen.

Nooa aloitti voimakkaasti jäljestyksen mutta sille tuli muutama missaus kesken jäljen, ja ne oli mun mielestä ihan suoralla, missä se missasi jäljen eikä siis kulmissa. Tätä sillä on ollut vähän treeneissäkin, joten tiesin ja osasin reagoida siihen. Mutta treenattava sitä on! Tuloksena jäljeltä 4 välikeppiä ja kutoskeppi ja näin ollen 144 pojoa.

Esineruutuun seuraavaksi ja se oli kyllä äärettömän haastava maastoltaan! Siellä oli kaatunutta puunrunkoa, vitsikkoa, puita, leveä oja täynnä vettä, siis oli kyllä haastava. Nooa ei ollut parhaassa terässään mutta nosti kuitenkin kaksi esinettä ja sai 27 pistettä. Voittajaluokan koirista kumpikaan ei nostanut kuin yhden esineen ja kaikenkaikkiaan kaikki koirat olivat katsojien mielestä vähän kuutiksella. Voi olla että painostava keli teki oman osuutensa asiaan. Maastopisteitä kasassa siis 171 ja tottikseen!

Tottiksessa Nooa oli numero 3 eli avoimesta luokasta ekana suorittava koira. En ole varma muistanko oikein arvostelun mutta koitetaan (jos muistan väärin niin älkää teilatko!)

Seuraaminen oli erittäin hyvä, paikka, kontakti ja istumiset oli kyylemma hyviä.
Liikkeestä istuminen oli erittäin hyvä. Yleisöstä tykättiin myös että oli tosi nopea istuminen.
Liikkeestä maahanmeno ja luoksetulo erittäin hyvä.
Liikkeestä seisominen puutteellinen, koska koira teki vahingossa istumisen. Tätä siis treenataan lisää.
Tasamaanouto taisi olla erinomainen.
Hyppynouto meni nollille!!! Heitin vasurilla ja minä pahvi kun en oo sitä treenannut koiran kanssa niin jotenkin Nooalla meni pasmat sekaisin ja se karkasi kapulalle eikä edes hypännyt ollenkaan. Työtapaturma, sen pikkiin meni tämä.
A-este nouto erinomainen.
Eteenmeno erinomainen.
Paikkamakuu erinomainen.
Loppupisteet 77pistettä ja koularin raja 70 pinnaa ylittyi onneksemme!!! Pari liikettä nollille niin olen kyllä tosi tyytyväinen!!! Nooa oli ihan suht kivan tuntuinen tottiksessa, haluaisin että se olisi vähän voimakkaampi, treeneissä se on mutta kyllä mulle tuokin intensiteetti riittää.

Loppupisteet 77 + 171 = 248 ja JK2 koulari. Seuraavaksi me jatketaan "kokeiluja" voittajaluokassa, joko tänä syksynä tai sitten ensi vuonna, saas nähdä miten treenit sujuu niin sen mukaan mennään.




Kiitos Nooa kivasta koepäivästä <3
 
 
.
 

10.5.2014

Näyttelyssä

Nooa kävi pitkästä aikaa näyttelyssä, Helsingissä tuomarinkartanon Royal Canin shöyssä, mikä oli muuten Nooalle viides kerta kyseisessä paikassa. Tänään tuomarina norjalainen Wenche Eikeseth, joka oli yllättävän kiinnostunut koirien kintereistä.

Nooan tulos oli ERI VAK2 SA PU2. Arvostelussa seisoo näin (vapaa suomennos): "maskuliininen, erittäin hyvä tyyppi. Suuri. Hyvä pää. Hyvä kroppa. Hyvä ylälinja. Hyvät kulmaukset. Erinomainen turkki ja väri. Liikkuu hyvin sivulta katsottuna mutta kovin ahdas takaa."

Mitäköhän Nooa itse oli mieltä näyttelypäivästä?

Näyttelyissä on yleensä tylsää, kun ei ole mitään tekemistä
 
 
Mutta välillä on kyllä sitten ihan kivaakin!

Minulla oli näyttelyssä vähän vaikeuksia toimia 100% kun toinen käsi oli poissa pelistä loukkaantumisen vuoksi eikä kukaan päässyt näyttelyyn mukaan avustajaksi. No, selvisin onneksi, paikalla oli myös kavereita auttamassa.

Vähän on turvonnut käsi

Käsi ei kestänyt esim harjata koiraa kunnolla mutta onneksi sain Surin Pialta apuja Nooan karvanlähtöisen turkin siistimisessä. Sen kaulus oli meinaan pieniä rastalettejä täynnä, aamuisen pesun ja irtoavien karvatuppojen jäljiltä... kaikkea sitä sattuu ja tapahtuu. Pitäis ehkä panostaa enempi ja pestä se koira edellisenä iltana eikä näyttelyaamuna..

Kun Nooa ei keikistele näyttelykehässä se painelee turkki mudassa mettässä, tässä terkut esineruututreeneistä mutakelillä:

Kypsyttää kun kaveri pääsee eka treenaamaan...


Terveiset myös Nooan vanhemmilta Osbalta ja Allilta

Alli venkoilee ja pummii herkkuja, as always
 
Ossi juuri heränneenä <3

.

5.5.2014

Koeraporttia pukkaa

Käytiin tuossa parissa kokeessa poikain kanssa, ei mitään mitalisadetta mutta arvokkaita oppimisen hetkiä kuitenkin.

Nooan kanssa tokokoe Tuusulassa vapunpäivänä, saaliina 3-tulos ja 218 pojoa.
Ryhmässä istuminen nollille samoin tunsku, muut meni silleen enempi tai vähempi ookoo. Mitä opimme tästä kokeesta? Opimme sen, että Tiina Heino on mukava tuomari ja että Tuusulassa on mukavia koiraharrastajia :)

Opimme myös, että
- Nooa ennakoi sivulletuloa joka jesuksen liikkeessä (tarttisko treenata?)
- ei pysy luoksetulon seisomisessa vaan hiipii eikä malta venailla
- tunnari on herkkä liike, kun se on koko satsin vimppana ei malta enää keskittyä siihen
- ruutu on ikuinen mysteeri meille, joko se on 0 tai sitten se on lähes täydellinen (tällä kertaa 9)
- Zetassa ilme on huono kun kärkkyy tötteröitä
- seuraamisliikkeissä aina keittää yli --> sama PK tottiksessa. Mikä siinä seuraamisessa on että kuumuu kun apina??

Menin tuonne kokeeseen vaikka olikin edellisenä päivänä oksarin armoilla, joten en paljoa välittänyt vaikka tulikin 3-tulos, halusin vaan nopsaan kotiin nukkumaan ja lepäämään. Tulipa käytyä.

Seuraavissa treeneissä tehtiinkin sitten Nooan kanssa kokeenomaisesti nämä liikkeet: ryhmäistuminen, seuraaminen, ruutu, tunnari, ohjattu, kaukot, ja kaikista olisi saanut 10 paitsi seuraamisesta kun kuumu (ehkä 8 sillä suorituksella) ja kaukoissa liikkui vähän liikaa mun makuun.

Manun kanssa sitten hakukokeessa 4.5. päästiin edellisenä päivänä peruutuspaikalle niin en kyllä paljoa ehtinyt jännittämään, mutta iloisna lähdin siis tietenkin matkaan niinkin kauas kuin Röykkään. Maastolla aloitettiin ja Manu oli eka koira radalla, surprise, me ollaan aina numero 1 kaikissa kokeissa. Eniveis, oltiin sitten noin 5 min radalla, nostettiin 1 ukko ja tehtiin 2 valeilmaisua ja sitten kotsaan. Valeilmaisut koituivat siis kohtaloksemme.

Mitäs sitten tästä opimme? Opittiin se, että koska Manu on fiksu ja filmaattinen niin paparzzit seuraa sitä ihan joka paikkaan, jopa hakumetsään!! Se on joskus tosi rasittavaa, kun ne seuraa meidän kintereillä, mutta on siitä jotain hyötyäkin meinaan tässä vaanivien fanien tulos!

kuva Leila Nurmikivi

Leila ei meitä oikeastaan stalkannut vaan oli järjestäjien toimesta siellä ottamassa koirakoista kuvia, kiitos siitä!! Kannattaa osallistua SPL Röykän kokeisiin :)

Ei tässä muuta, Manun kanssa treenataan nyt tyhjiä kiintorullalla, tälle viikolla onkin parit hakutreenit luvassa niin päästään ihan olan takaa tekemään töitä probleemojen korjaamiseksi.
Jälkijuttuja, eskajuttuja ja tottisjuttujakin olis kerrottavaksi vaikka kuinka paljon mutta jätetään ne vaikka seuraavaan kertaan. Tai tuskin tulee postausta kun unohdan kuitenkin, mutta uusia juttuja sitten taas.


kuva Leila Nurmikivi


.