Dreamoor

Dreamoor
Shiny happy border collies!

29.6.2014

Nooa EVL1 ja JK3

Syksy on ihan kiva vuodenaika mutta olisi ollut kiva elää se kesäkin tänä vuonna. Ehkä se sitten poksahtaa päälle mun loman aikaan heinäkuussa, hope so! Kiirettä pukkaa elämän rintamalla niin enpä ole ehtinyt blogia päivittelemään taas hups melkein kuukauteen...

Nooa TOKOkokeissa 10.6. EVL1-tulos.
Tämä oli Nooalta tosi vireetön suoritus, veikkaan että kisaväsymystä, joten siihen nähden hyvä suoritus. Ajanpuutteen vuoksi toko on meillä nyt enempi tai vähempi tauolla kesän ajan ja terästäydytään tässä sitten talvella / ensi vuonna ja pistetään paketti kondikseen.

Nooa PAJÄ3 28.6. Rotumestaruuskisat
Nooan ensimmäinen voittajaluokan jälkikoe tuli liian aikaisin osaamistasoon nähden. Meillä on ollut jäljillä pieniä haasteita, mutta koska kokeeseen olin ilmoittautunut niin urheiluhengen mukaisesti lähdettiin tekemään parastamme.

Nooa aloitti tottiksen ekassa parissa, paikkamakuulla. Siinä ei ollut tuomarin mielestä huomautettavaa joten erinomainen.
Seuraaminen meni puutteelliseksi ja pakko sanoa, että ihan täyttä kuraahan se seuraaminen oli. Mulla on tähän jo onneksi ajatus millä lähden sitä työstämään, se on hiinä ja hiinä riskaabeli ja katotaan ettei viretila mene överiksi mutta ei se työstämättä parane toi seuraamisen asenne. Siitä lisää sitten myöhemmin, joskus, ehkä.
Liikkeestä istuminen, olisko ollut EH tai ERI, en ole varma.
Liikkeestä maahanmenoon ohjaaja kuulemma antoi voimakkaan avun (?) ja sain siitä noottia. Taisi muuten olla ylä EH.
Liikkeestä seisominen oli ihan bueno, mutta ei erinomainen koska eteentulo oli kuulemma vino, itse en tiedä koska en katso koiraa sen tullessa luokse.
Tasamaanodossa nouto itsessään oli ihan hyvä, paitsi että Nooa ennakoi sivulletuloa.
Hyppynouto oli niin hieno, että melkein meinasin kyyneleen tirauttaa, miten hienosti Nooa sen suoritti!! Joo, sivulle siirtymisessä koira ennakoi.
A-esteellä Nooa takaisintullessa vahingossa pudotti kapulan mutta meni itse sitä kuitenkin hakemaan ja luovuts muuten kunnossa paitsi edisti sivulletuloa, arvosana taisi pudota hyvään.
Eteenmeno oli erinomainen ja se olikin kyllä hieno.
Tiukan arvostelun jälkeen meille kertyi pisteitä 89 ja ne oli jälkikoirien päivän kolmanneksi kovimmat tottispisteet. Olin tyytyväinen!

Jäljellä me saimme arvasta jäljen nro 5. Jana oli siisti ja pitkä sillä jälki lähti melkein loppumerkiltä. Janalla Nooa eteni itsenäisesti ja halukkaasti janaa, mutta väisteli maastonesteitä mennessään. Takajälki ja siitä sitten matkaan. Tuomari antoi 32 pistettä janalta.
Keppejä nousi 4+1 joten pisteitä 110.

Esineruudussa Nooa nosti vain yhden esineen ja lopunaikaa hengaili. Tuomari antoi meille ensin 17 pistettä mutta muutti sen sitten vielä 12 pisteeseen. Olin Nooan esitykseen esineruudussa tosi pettynyt ja ihmettelin sen löllöä asennetta kun kävelin ruudusta autolle. Nooa sai kuitenkin lihapullansa ja minä mietin vähän asiaa ja tulin siihen tulokseen, että pieni poika taisi vähän väsähtää pitkän koepäivän aikana. Hienosti se veti loppuun saakka ja Nooa taisi laskea, että 1 esine riittää tulokseen. Lopputulos 154 maastosta ja koularin rajahan siinä ylittyi! :)
Nooalle siis koulari JK3 243p ja 4. sija. Ihan hieno voittajan korkkaus, töitä pitää vielä tehdä mutta tässä kohdin vaikuttaa ihan hyvälle.


Rotumestiksiin osallistuneet koirat, kuva O. Toni

Päivä oli tosi pitkä ja uuvuttava. Ei varmaan olisi ollut niin uuvuttava, mutta kun en syönyt enkä juonut kunnolla niin olin esineruudun jälkeen ihan ryytynyt ja halusin vaan mennä syömään ja nukkumaan... pitäisi oppia tankkaamaan niin jaksaisi itsekin enemmän, enpä siis ihmettele, että Nooakin väsyi esineruutuun vaikka se sentään sai energiaa päivän aikana.
Semmoinen koe tällä kertaa :) Järjestelyt kisoissa hoiti Citybelgit ja järjestelyt sujuivat moitteettomasti, päivä oli kiva, yllättävän lämmin jopa!


.

2.6.2014

Manu JK3

Tänään illalla käytiin Riihimäellä jälkikokeessa Manun kanssa. Koe oli hyvin järjestetty ja sääolosuhteet (satoi) olivat suosiolliset. Puitteet siis kunnossa vahvaan suoritukseen ja hyvään tulokseen. Iltakokeeseen oli ilmoittautunut kuusi koirakkoa, kaksi VOI- ja neljä ALO-luokkaan.
Maastolla aloitettiin kaikissa koeluokissa ja Manu sai arvonnassa jälkinumeron 2. Janalta otti yllättävästi takajäljen josta rokotettiin -7 pistettä. Jäljelle olisi saanut lähteä varmemmin mutta kun oli edennyt jonkun 20 m niin päästiin rytmiin. Kahdessa kohdassa jäljellä oli vaikeuksia, molempia joutui vähän tarkastelemaan mutta selvitti itsenäisesti. Toiseen paikkaan jäi sitten keppi kepukka eli keppejä nousi 4+1. Olin tyytyväinen Manun jäljestykseen kuitenkin, ottaen huomiooon että olimme ennen koetta pystyneet vetämään loppuun saakka vain kaksi lyhyttä treenijälkeä, kiitos pölyisen maastoon ja järkyttävän määrän siitepölyä maastoissa. Vahvasti siitepölyinen ja kuiva kevät ei sovi isonenäiselle Manulle jäljestykseen. Herää kysymys johtuiko hakukokeen sekoilut myöskin tästä aiheuttaen epävarmuutta... mietimme tätä. Sadekeli sopii meille, niin huuhtoo pölyt pois metsästä, kunhan ei mitään rankkasadetta sentään ole.
Esineruudussa Manu ei ollut mun mielestä riittävän intensiivinen mutta kolme esinettähän sieltä nousi ja pisteitä 28. Maastopojot siis 171 ja tottikseen.

Tottis oli meidän all-time pohjanoteeraus. Äh, en haluaisi edes muistella sitä mutta käännetään nyt sitten veistä haavassa, oppimismielessä.

Ilmottautumisessa oli meillä parina nollakoira. Siinä seistiin tuomarin edessä valmiina luettelemaan ilmottautumislitanja kun mustaterrieri uros siitä sitten Manua tutkimaan Manun pyllyyn ja ihan Manun selän päälle. Dejá-vu vaan joo, jos muistatte joku vuosi takaperin kun sakemanni uros ihan samassa tilanteessa Manun päälle käymään ja lääkärireissuhan siitä tuli Manulle. Tartuin heti Manua karvoista ja aloin raahata pois sen toisen alta sivumpaan ja siinä sitten hiljalleen omistaja kutsui omansa pois meidän iholta. Mitään ei käynyt fyysisesti, mutta Mymmis jäi tiukasti tuijottamaan mustaterrieriä, en tiedä oliko raivoissaan vai muisteliko vanhaa tapahtumaa. Joka tapauksessa, siitä alkoi armoton ooppera samantien, Manulla kiehahti.

Seuraaminen - kiljumista, edistämistä, sekoilua.
Liikkeestä istuminen - jäi seisomaan, en ollut yllättynyt.
Liikkeestä maahanmeno - valmisteleva osuus ihan peestä, kävi kyllä maahan ja tuli luokse eteen. Tuomari kommentoi että kovin voimakas käsky. Niin, taisi ohjaajan hermoa vähän koetella tässä vaiheessa jo...
Liikkeestä seisominen - valmisteleva osuus peestä, olisi saanut seisahtua nopeammin.
Tasamaanouto - pistettiikö sikaa jossain lähistöllä? Ei, Manuhan se vaan siellä kiljui...
Hyppynouto - tais vähän karata eikä hypännyt takaisinpäin (heitin kapulan vinoon)
A-este - äänitehosteet täysillä, muuten ookoo.
Eteenmeno - valmistelevaa osuutta ei ollut, muuten ok
Paikkamakuu - olihan se mutta ennakoi istumista.

Käsittämätöntä säätöä ja sekoilua koko tottis läpi. Osaltaan vaikutti ehdottomasti tuo episodi ilmottautumisessa mutta suurelta osin oli ihan kurittomuutta havaittavissa.  Eipä ole koskaan ehkä hävettänyt niin paljon tottiksessa, mutta läpihän se oli vietävä. Pisteitä 76.

Manulle on yksi jälkikoe katsottuna, mutta mutta, suurella todennäköisyydellä jätämme sen väliin. En tiiä, katotaan nyt.

.