Dreamoor

Dreamoor
Shiny happy border collies!

31.8.2014

Nooalle JK3 2-tuloksella

Lauantaina 28.8. meidän oli tarkoitus Nooan kanssa mennä Tervakosken näyttelyyn misseilemään. Toisin kuitenkin kävi! Perjantaina sain yllärisoiton, että peruutuksesta johtuen olisi paikka vapaana PAJÄ3 kokeeseen Kouvolaan lauantaille. Sain tunnin aikaa päättää menisimmekö näyttelyyn alkuperäisen suunnitelman mukaisesti vai sittenkin jälkikokeeseen. Kävin vakavaa keskustelua itseni kanssa, olenhan tietoinen Nooan tämän hetken heikoista kohdista jäljellä/tottiksessa, mutta toisaalta se on aika varmassa kisakunnossa kunnossa, että mitään uusia ja yllättäviä ongelmia en ajatellut ilmaantuvan. Niin siinä sitten kävi, että sanoimme näyttelylle bye bye ja ajatukset suuntautuivat seuraavaan aamuun ja jälkikokeeseen. 

Ilman minkäänlaisia viimeistelytreenejä (josta muotoutui allekirjoittaneelle lievä ahdistus) starttasi tonnin keiju klo 6:00 pihamaalta, nokka kohti Kouvolaa. Koe oli 16 koirakon koe, joista 10 karsiutui tottiksen perusteella maastoon. Nooa sai tottiksesta 87 ja pääsi helpotuksekseni maastoon. Tässä tottiksen pisteet:

Seuraaminen - Hyvä (oli hyvä mutta ei semmoinen, kun mitä haluaisin, mutta tää onkin työn alla)
Liik. istuminen - Puutteellinen (seisoi)
Liik. maahanmeno ja luoksetulo - Erittäin Hyvä (koska ohjaaja katsoi koiraa käskyn antaessaan, myönnän!)
Liik. seisominen - Erittäin Hyvä (taas ohjaaja katsoi koiraa... en kyllä tunnusta! :) kiinitän jatkossa huomiota )
Tasamaanouto - Hyvä (oli vähän vaikeuksia pitää otetta ja törmäsi ohjaajaan)
Hyppynouto - Erittäin Hyvä (upeat hypyt!! Luovutuksessa ihme säätöä, josta pistemenetyksiä)
A-este nouto - Erinomainen (Se olikin hieno nouto!)
Eteenmeno - Erinomainen (Samaa mieltä)
Paikkamakuu - Erittäin Hyvä (nousi istumaan ennen käskyä)

Maastossa pelkäsin eniten janaa, kun siinä on ollut vähän takkuisuutta. Kuinkas sitten kävikään, janalta saimme 39/40 pistettä! Muutne oli hyvä, mutta huomasin itsekin, että vähän epävarmasti lähti jäljelle, eli sitä pitää vielä työstää.

Keppi-ilmaisu on ollut Nooalla aina todella hyvää, mutta nyt kävi niin, että meiltä jäi kaksi välikeppiä metsään. Ei hajuakaan mihin mutta siellä ne nyt lepäilee metsän siimeksessä. Saimme siis 3+1. Jäljen jälkeen pojoja oli kasassa 129. Esineruutu ratkaisee...

Ennen ruutua nostatin Nooaa ihan kunnolla autolla, jotta se jaksaisi varmasti hakea ne kolme esinettä.
Ensimmäinen esine nousi hyvin, mutta toisen kohdalla Nooa jo meinasi, että "eiks se eka riittänyt?" Sain sen kuitenkin tsemppaamaan ja nousihan se toinen esine. Kolmatta lähti tosi nihkeästi etsimään. Onneksi tuomari oli ihana ja kertoi miten paljon on aikaa jäljellä siinä vaiheessa, kun oli minuutti jäljellä. Olin ihan kierroksilla, se vika esine ratkaisee koularin kohtalon! Ei muuta kun reipasta lähetystä vaan ja jos ei uponnut niin kutsuin takaisin ja lähetin uudelleen ajatuksena, että koirakin vähän kuumenisi siinä ja saisi pontta tekemiseen. Taktiikka toimi, sillä seitsemän sekuntia ennenkuin aika loppui Nooa nosti kolmannen esineen!! HUH! 28 pistettä esineruudusta. 

Loppupisteet: tottis 87 pistettä + maasto 157 pistettä = 244p ja JK3 koulari!!

Koepäivä oli armottoman pitkä, lähdin klo 06:00 ja olin kotona vasta klo 20:10. Se oli kyllä kieltämättä aika rankkaa, ja päivän aikana ehdin myös kärsiä yhdet migreenit, mikä ei todellakaan ollut mieltäylentävää, mutta selvittiinpä siitäkin. Muuten oli kiva kisapäivä, mukavia ihmisiä sielläpäin Suomea ja hyvin järkätyt kokeet. Mikäs siinä, voi sen lauantain huonomminkin käyttää :) 
Ei kait tässä, nyt sitten aletaan tosissaan metsästelemään niitä ygösiä :) toivotaan, että niitä alkaa jossain välissä tipahdella.


.

Dreamoor TOKO-päivä

Lauantaina 23.8. oli meillä taas kasvattien toko-päivää. Saimme kouluttajaksi Oili Huotarin, joka onkin minulle tuttu kouluttaja Riksun valkkuryhmän kautta. Oililla oli jälleen erinomaisia huomioita ja vinkkejä. Uskallan sanoa, että kaikille teki tosi hyvää tulla Oilin koulittavaksi ja kaikki saivat 100% varmuudella hyviä oppeja. Nyt vaan sitten käytännöntoteutusta odottelemaan!
Sankareista paikalla oli Hertta, Pörrö ja Nooa. Kaikista näki että koulutus on hyvällä tasolla, pientä viilaamista tietenkin aina löytyy. Metallisista paikalle pääsi Usva, Jura ja Fiona. Näistä epeleistä näki sitten taas, että kaikilla on jonkinmoista murkkuikää ja rajojen kokeilua meneillään. Yhtä kaikki, kaikille saatii ntosi hvyä treeni aikaiseksi ja ne alkoivat näyttää jo ihan toko-koirien aluilta. Mielenkiintoista nähdä vuoden päästä miten pennut ovat kehittyneet.

Nooan kanssa keskityimme ryhmäistumisen häiriötreeniin, sitä pitää tehdä Nooalle paljon, paljon paljon! Raukka oli ihan kiusattuna :) hyvin se alkoi loppuakohden tsemppaamaan, vielä tarvii vaan trenata tätä.
Samaa häiriötä meidän tarvii tehdä myöskin seuraamisessa... joka on yksi murheenkryyni, kun en saa sitä siihen malliin kun haluaisin. Noh, täytyy vaan jatkaa työstämistä. Siihen meillä onkin jo ajatus työn alla.
Toisena liikkeenä katsoimme Zetaa, jossa Nooan ilme ei ole semmoinen kun sen pitäisi olla, eli tähän paljon palkkaamista ja positiivista vibaa, josko se sitä kautta lähtisi korjaantumaan.
Nooasta ei minulla tietenkään ole kuvia, mutta noista muista ryökäleistä tuli vähän otettua, laitanpä tähän pari kuvaa blogin kaunistamiseksi.


Usva


Pörrö


Fiona


Hertta
 

Jura


.

17.8.2014

Tuloksia - Riimin kuvia

Tältä päivältä aksatuloksia ja tänään päätähtenämme Riimi-Rimpylä!

Maija ja Riimi kisasivat Tampereella tänään agilityn 2-luokassa ja saavuttivat aivan supermahtavalla radalla 0-tuloksen ja sijoittuvat nopeimmalla ajalla ensimmäiseksi luokassaan! Isot onnittelut!!

Myös Pörrö ja Tero saavuttivat samoissa kisoissa 3-luokassa 0-tuloksen ja sijoittuvat toiseksi luokassaan, paljon onnea!! Tässä muutama kuva Riimistä, kun satuin vahingossa paikalle kameran kanssa.


Let's... GO!


Riimi vauhdissa

 
Tukka tutisten
 

Luv ya <3

 
Nollahan sieltä napsahti, joten palkkaa pukkaa!
 
 
.
 

13.8.2014

Päin mäntyä ja Metallisia terveystuloksia

Meillä on Nooan kanssa pikkuisen ongelman tynkää. Nuori mies ei taivu tahtooni eli hänellä on pienehkö asenneongelma tottiksessa, enkä kuolemaksenikaan osaa työstää sitä nyt kuntoon. Epätoivo iskee, masennus jopa.... vinkkejä otetaan vastaan, olen jo kysellyt vähän jeesiä parilta kaverilta ja kaikki ajatukset otan ilolla vastaan, koska joku keino on oltava, en ehkä ole vaan vielä löytänyt sitä. Yhdellekkään vinkille en sano "ei kiitos", voin sanoa,  että "on jo kokeiltu, kiitos" mutta "ei kiitos" en tule sanomaan.

Mitäs muuta. Allilla oli aksat tänään pitkästä aikaa ja se oli ihan tykki! Kuunteli ohjausta ja se mikä yllätti minut aivan täysin, oli se että Alli valitsin putken A-esteen sijasta!! Ja putkikulma oli vielä vaikea, eli se joutui hakemaan putkikulmaa ulkoapäin. Oli ihan supermahtavaa, kun ei tarvinnut viedä sitä putken suulle vaan saatoin vain lähettää sen kauempaa putkeen. Kiitos Alli!! 
Näinhän se sitten alkoi kyteä mielessä taas se kisaaminen. Minä kun en mene kisoihin ellen tiedä, että on edellytykset osata kaikki liikkeet tai esteet ja siksi olen pantannut Allin kanssa kisastarttia. Kepit on ollut se mikä hannaa vastaan ja tuo kontaktien kova veto versus muut esteet. Taidan hommata kotiin vielä kepit ja tehdään tehotreeniä vielä nyt syksyllä.

Koska kotisivut on jäähyllä hetken niin semmoinen ilmoitus tänne, että ensimmäinen Metallinen on luustokuvattu.

Dreamoor Iron Man "Jura" kävi virallisissa luustokuvissa, Kennelliiton virallinen tulos B/A ja 0-0. Huisia! Juraltahan kuvattiin myös kaularanka, selkäranka ja olat ja ne oli kaikki OK eli ei myöskään OCD:ta tai muutoksia selkärangassa. Onnea Sari ja Mika terveestä harrastuskoirasta!!


.

10.8.2014

Pari kuvaa

Kesälomaa viettäen mustavalkoisten kanssa.

Alli on ihmisen paras ystävä

Manu kouluttaa nuorta jannua

Tämä pallo? Siis sehän on mun. Ei neuvoteltavissa.
Näköjään viesti meni perille kaverin ilmeestä päätellen :)

Alli opastaa nuorempaa sukupolvea ihailtavan kärsivällisesti
 
Poseerausta kesän kunniaksi
Manu ja Nooa

 
.

2.8.2014

Uskonko ja uskallanko, tahdonko ja tarkoitanko...

SM kisaraporttia pukkaa siis, luonnollisestikin :)

SM-kisat alkoivat jo perjantaina 1.8., kisat pidetiin Jokelan urheilukeskuksessa Tuusulassa. Perjantaina mentiin Manun kanssa ilmoittautumaan n klo 13:45 ja meidän kenttään tutustuminen oli ajoitettu klo 15:15. Ilmoittautuminen meni nopeasti ja helposti, hyvä järjestäjät!! Sitten alettiin odottelemaan omaa treenivuoroa joka olikin 5 min etuajassa. Tehtiin ihan kevyt treeni Mymmän kanssa, lähinnä esteitä ajatellen ja niissä tulikin kiva ylläri, kun Manu ei suostunut hyppäämään vaan teki kaikki hypyt A-esteinä, ei hyvä. Minkäs teit, aika loppui ja Manun viimeinen mielikuva oli että "hyppy" tarkoittaa A-estettä.  Koska Manu ei myöskään suostunut istumaan niin veikkasin sen olevan jumissa ja illalla hierottiin ja venyteltiin. Kipukohtia sillä ei tuntunut olevan joten ei ollut syytä perua kisoja.

Suuren urheilujuhlan tuntua oli ilmassa kun kaikki kilpailijat, tuomarit ja toimihenkilöt kokoontuivat klo 17:00 avajaiskulkueeseen, oli hieno fiilis! Kiitos koiria ajattelevalle ylituomarille, joka ilmoitti että koirien ei tarvitse osallistua kulkueeseen. Näin ollen Manukin vietiin kotiin heti kenttään tutustumisen jälkeen, ettei sen tarvinnut kökkiä kuumassa autossa pakollista aikaa pidempään.

Lauantaina suoritukset alkoivat klo 06:00, me olimme kolmannessa parissa eli laskin, että n. klo 07:00 olisi meidän vuoromme. Oli muuten HIUKAN ankeaa herätä klo 05:00, kun on tottunut heräämään joskus yhdeksän maissa näin lomalla!! Enivei, ei auttanut venkoilla vastaan vaan heti aamusta matkaan kohti kisakeskusta.

Manu oli ihan hyvällä fiiliksellä mutta eihän se meijän suoritus ihan putkeen mennyt. Jouduin olemaan tarkkana, ettei se karkaa eteenmenoon heti pitkällä suoralla, eikä se onneksi edes tällä kertaa yrittänyt sitä. Ainoa liikevirheemme oli liikkeestä istuminen, jossa se päätti seisoa, ja puutteelliseksihan sen meni, plääh. No, ei jaksa käydä koko suoritusta läpi mutta 76 pistettä. Pistemenetykset tuli pääasiassa noudoissa joissa meitä rankaistiin kovaa (ja syystä) kun Manu vähän jutteli kapulalle :)
Me jäätiin kahden, siis KAHDEN pisteen päähän maastosta ja karsiuduttiin siis kotimatkalle.

Nämä oli meidän neljännet ja viimoiset SM-kisat Manun kanssa. Manu kisailee hakukokeissa vielä vähän ja ensi vuonna siirtynee eläkkeelle PK-lajeista, ensi vuonnahan se täyttää jo 9-vuotta.

Kiitos järjestäjille, kun ottivat kokeet järjestettäväkseen, kun kukaan ei niitä oikein halunnut järjestää. Arvosana SM-kisoista tähän omaan kokemukseeni nojaten on tänään "hyvä". Täytyy sanoa, että järjestelyt sujuivat aika mukavasti:

- kenttä oli hyvässä kunnossa ja lämpötilat oli otettu huomioon
- kentät oli erotettu toisistaan ilmassa olevilla kehänauhoilla mikä oli paljon parempi kun jos ne olisivat olleet vain maahan painettuina. Näin koiristakin tuntui selkeämmiltä nuo eri kenttien rajat.
- raikasta vettä oli riittävästi saatavilla
- roskiksia oli riittävästi
- parkkiinohjaus oli tehokasta ja toimivaa ja parkkipaikka oli supermahtavasti ihan kentän vieressä, iso plussa siitä!! Muistelen kauhulla Tampereen kisoja, kun olosuhteista johtuen parkkipaikka oli hirmu kaukana kentistä ja se aiheutti minulle stressiä kun koira piti jättää niin kauas itsestä jos halusi katsoa muita suorituksia. Toivottavasti ei semmoista enää... (ei ollut järjestäjien vika se tiedetään)
- toimihenkilöt olivat tosi ystävällisiä ja auttoivat aina kun apua tarvitsi
- myyntikojuja oli riittävästi, turhankin riittävästi sanoo pankkitili :)

Mutta eihän kaikki aina mene niin kuin strömssöössä, niin pakko mainita siitä, kun kisat alkaa klo 06:00 niin karsiutuneiden kilpailukirjat palautetaan vasta klo 18:00. Siinä mennään jo jaksamisen rajoilla, etenkin pitkämatkalaisten kohdalla. Olisin odottanut, että kirjat jaetaan klo 12:00, samalla kun jäljelle pääsevät arpoivat maastonumeronsa.

Toinen kokonaisarvosanaa (huomaatteko kun yritän olla vitsikäs :) ) alentava seikka oli se semmoinen, että kansallisten lajien koirakot suorittivat tottelevaisuusosuutensa neljä kenttää vieri vieressä erittäin tiiviisti. Ohjaajien käskyjä ja karjaisuja kuului siis joka suunnalta kuten myös laukauksia. Melkein voisi sanoa hallittu kaaos, ellei meillä olisi näin hienosti koulutettuja koiria, jotka tekivät parhaansa vaikeissa olosuhteissa.
Kenttien kapeudesta johtuen hyppyeste ja A-este olivat todella lähellä toisiaan ja esteillä tulikin paljon mokia. Se on ymmärrettävää, koska neljä kenttää piti mahduttaa samalle urheilukentälle, joten ei siinä mitään MUTTA miksi ihmeessä IPO koirien tottiksia varten kentät purettiin, nurmialue tyhjennettiin ja IPO koirakot suorittivat tottiksen vain yksi pari kerrallaan kentällä?? Eli IPO koirille ei tullut läheskään yhtä rajuja häiriöitä kun kansallisten lajien koirille, puhumattakaan esteistä, jotka olivat ns normi etäisyydellä toisistaan ja näin ollen virheen mahdollisuudet minimoitiin.

Eihän minulla ole mitään IPO koiria vastaan, hienoja tottiksiahan ne tekee, mutta ei kyllä ole olosuhteet verrattavissa toisiinsa, ei vaikka miten asiaa selittelisi. Sekin vähän kaihertaa, että jälkikoiria pääsee maastoon vain 15 kpl, mutta IPO koiria joita oli palttiarallaa 40, pääsee kaikki suorittamaan kaikki osa-alueet. Mites olisi karsinnat siihenkin lajiin, ihan kuin haussa ja jäljellä on, SE olisi reilua ja SE helpottaisi järjestäjienkin taakkaa.

No tämmöisiä ajatuksia tällä kertaa. Päänsärky jyskyttää ohimossa, mutta se on ihan oma vika kun en koskaan muista juoda tarpeeksi. Kiitos Hyvinkään Käyttiksille, Porvoon Palveluskoirille ja Citybelgeille hienosti organisoidusta kokeesta, onneksi saatiin heidät järkkäilemään taas tätä vuoden kohokohtaa.


.