Dreamoor

Dreamoor
Shiny happy border collies!

30.9.2015

Roy faneille

Ruipan kanssa käytiin kesällä muutamaan otteeseen lampailla. Roy kestää rasitusta hyvin ja nauttii selkeästi paimentamisesta, onko mikään yllätys :) Oltiin tuossa kerran Royn lasten Sateen ja Ruffen kanssa paimentamassa ja Tuija sai napattua muutaman kuvankin. Tässä Roy faneille vähän silmänruokaa  :)  
(kuvien ©Tuija Leisti)


vasemmalta Ruffe, Sade ja Ruippa

Ruippa tarkkana

Tältä paimenelta ei lampaat karkaa ainakaan tänään


.

28.9.2015

Ultrassa näkyi hyviä uutisia!

Tänään kävimme Allin kanssa ultrassa ja tulos oli toivottu, ultrassa näkyi useampi pentu. Mitään jättisuurta pentuetta ei ole odotettavissa mutta tämä riittää meille. Olen todella innoissani tästä pentueesta. Vaikka uros ei ole meidän oma on se kuitenkin erinomainen valinta pentueen isäksi! Sen lisäksi, että se on ulkomuodoltaan rodunomainen (sopusuhtainen rakenne, keskivahvaluusto, puolipitkä ja kevyt karva, ei paksua turkkia, pystyt korvat, helppo ja kevyt askellus) eli muistuttaa siis erehdyttävsti bordercollieta, se on myös luonteeltaan nappi valinta Allille. Dean on rauhallinen (ei tarkoita hidasta!) ja järkevä uros joka miettii ennenkuin toimii ja kun toimii tekee sen sata lasissa. Ihan timantti koiraksi!

Toivoisin, että pentueeseen syntyisi muutama narttupentu, koska pikku-Alleja ei voi koskaan olla maailmassa liikaa. Alli on niin mahtava pakkaus, helppo arjessa ja silti samalla toimiva peli kun lähdetään treenaamaan ihan mitä vaan. Ulkomuodoltaan se on täydellinen bordercollie (täysin puolueeton lausunto!) eikä sen liikettä oikein voi paremmaksi pistää. Tuommoisia tarvitaan lisää ja pian niitä toivottavasti tuleekin.


vasemmanpuoleinen on Alli pentuna


Manu - maailman paras leikkisetä - leikkittää Allia


Allin pentukuvia pari, ihan vaan muistellessani miten ihana se oli vauvana. Tarkemmin muistellen se oli aikamoinen riiviö :) mutta niin ihana sellainen! Alli on lellitty piloille ihan pennusta saakka.


Alli nuorena tyttönä Ruotsin reissulla


Tässä seisomakuvaa, vaikka onkin ylämäkeen otettu


Joo-o, on se semmoinen se meitin Ulpukka. Tämä tuleva pentue on Allin viimeinen. Minulla on isot toiveet ja odotukset tälle pentueelle, mutta odotetaan ja toivotaan nyt ensin, että kaikki pennut saadaan maailmaan terveinä ja potrina!

Kun pennut lähtee maailmalle meillä jatkuu Allin kanssa tokoilu ja aksailu. PK-kisoihin en enää jaksa vaivautua sen kanssa, koska jälkeä, hakua ja EK:ta tulee hinkattua Nooan kanssa ihan riittävästi, joten Allilla on sitten ihan omat kuvionsa. Munkin päänuppi kaipaa vaihtelua lajikirjoon niin en viitsi monella koiralla samoja lajeja vääntää, siihen kyllästyy itsekin. Tokossa tavoitteena on tokovalion arvo ja agilityssä on tavoitteena päästä vihdoinkin kisoihin asti! Kisaikää Allilla ei agilityssä ole kuin vuosi korkeintaan, siksi otamme sen lajin harrastamisen ja kisaamisen aikamoisen löysin rantein.


Justuksen ilme, kun se kuuli että kohta on taas talo täys pentuja :)


Kun nyt tässä innostuttiin niin ensi vuodelle on meillä lisää pentusuunnitelmia takataskussa :) Niistä ehkä sitten lisää vähän myöhemmin... Justus kun kuuli tämän niin näky oli semmoinen, ettei siitä kehtaa kuvaa netiin laittaa :)



.

22.9.2015

Syksyn väreissä

Syksy on saapunut ja blogikin sai uuden raikkaan syksyisen värin! Koekausi PK-puolella alkaa olla ohi, vielä jaksetaan treenata Nooan kanssa jälkeä ja eskaa kunnes lumi tulee maahan. Ollaan tänä kesänä käyty ahkerasti pellolla ja metsässä jäljellä ja tosi hyvin ehditty tekemään myös eskaa ja muita pikku näperryksiä. Esineruutua otettiin taas eilen ja hyvin sujui useamman esineen etsintä ja tuonti, täytyy vaan jatkaa treenejä siinäkin. Olen käynyt kirppareilla haalimassa lisää täytettä esineruutureppuun ja siellä alkaa olla ihan kivasti uusia mielenkiintoisia esineitä. Tottista ollaan otettu nyt loppukesästä vähän vähemmän, mutta sitäkin laadukkaampia treenejä. Uusia toko-sääntöjä alan treenaamaan vasta kun PK-maastotreenit on ohi eikä oikein muuta voi tehdä, sitten on tokon vuoro :)

Manun sairastelut ovat vieneet meiltä kisaterän tänä kesänä, joten yhtään koetta ei Manun kanssa käydä tänä vuonna. Ensi vuosi on kiikun kaakun, riippuen missä kunnossa teräspappa on, ikää kun on nyt jo 9,5vuotta.

Treenipäivityksistä ei muuta tällä erää.

Allin jälkeläisten tilanne on vielä auki, onko pentuja vai ei? Kas siinäpä päivän pähkinä. Tähän uutta tietoa tuo ultra joka on varattu lähipäiville. Palaan sittemmin päivittämään blogia sen tiimoilta.



.

8.9.2015

Leiri, koe ja astumiset

Paljon asiaa kerrottavana :)
Syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna suunnistimme Jämille yhteen vuoden odotetuimmista heimotapahtumista. Vuorossa oli siis kasvateillemme järjestetty syyskuun maastoleiri. Leirillä oli heimolaisilla mahdollisuus treenata PK-lajiesta jälkeä, hakua ja EK:ta. Kouluttajana jäljellä meillä oli Hanna ja haussa Kaarina. Ihanat, ihanat kouluttajat jotka ovat sekä taitavia että älyttömän mukavia tyyppejä!

Sääennusteen mukaan leirin aikana piti sataa kaatamalla koko viikonloppu mutta toisin kävi. Keli oli mitä parhain ulkona oleilulle. Ei satanut kertaakaan leirin aikana .Olin itse hakuporukan mukana
maastossa koko viikonlopun ja voi että meillä oli mukavaa! Oli ihan super hauskaa ja silti saatiin tehtyä tosi hyvät ja hyödylliset treenit!

Itse osallistuin Nooan kanssa koulutukseen ja aloiteltiin haun alkeita (hajuhakua) sekä ilmaisun alkeita (rullailmaisu) ja tehtiin esineruutua sekä tarkkuutta ja pudotettua vielä siinä sivussa. Nooalla meni hyvin, mutta niinhän sillä aina menee, koska se on ihan mieletön pikku punkula <3 mä en vaan pääse yli siitä miten onnekas olen kun saan treenata Nooan kanssa. Kaarinan sanoin Nooa on Nokkelasti Nuuskiva Nenämies, ja sitähän se on!





Oli kiva seurata myös muiden treenejä, oli tosi opettavaista kaikin puolin! Allin lapsista kyllä löytyy potkua ja toimintakykyä, se tuli todettua jälleen tänä viikonloppuna. Meidän ryhmässä Allin lapsista oli Nooan lisäksi Nuutti ja Hertta ja molemmat oli tosi pitkälle koulutettuja ja toimivia beeceitä.

Leiri oli kyllä ihan mieletön kokemus, olen vieläkin ihan pilvissä siitä energiasta mitä tuon viikonlopun aikana sain ladattua!! Kiitos ihan kaikille mukana olleille!!

JÄLKIKOE Kyröskoskella
Viikko ennen leiriä oli aikamoisen kiireinen. Viimeisin koirajuttu oli keskiviikon jälkikoe Hämeenkyrössä, joka ei mennyt ihan niinkuin olisin halunnut, nimittäin emme vieläkään saaneet sitä ykköstulosta, se jäi KOLMEN pisteen päähän. Mutta olen silti tyytyväinen, esineruutu meni suht hyvin ja jälki meni täydellisesti, saatiin maastosta 190 pojoa. Tottiksessa sitten vähän mokailtiin ja saatiin tiukasta arvostelusta pisteitä 77 pojoa. Kyllä harmitti siinä hetkessä etenkin kun olin väsynyt astutusreissun jäljiltä ja kipesä, mutta olkoon. Ajatukseni on, että turha näiden perään itkeä, pitää kouluttaa oma koira vielä paremmin, jotta ei jää sijaa jossitteluille, tämä on mun näkemykseni ja sen mukaan ei muuta kun treeniä lisää!

ASTUTUSREISSU

Jälkikoetta edeltävänä iltapäivänä minä saavuin takaisin Suomeen astutusreissulta. Alli kävi miehelässä Itävallassa ja saimme siellä hyviä onnistumisia, ainakin teknisessä mielessä homma onnistui ihan luonnikkaasti. Nyt sitten odotellaan ultraa, joka on syyskuun loppupuolella, ja toivotaan, että siellä näkyy pieniä Allin vauvoja <3

Tähän loppuun vielä muutama kuva maastoleiriltä. Jälkikuvat (c) Sanna Jääskeläinen ja hakukuvat mun ottamia (pokkarilla, joten siksi huono laatu).


Hertta oli nopea (kamera ei pysy mukana) ja tarkka!


Aavemaista menoa :)


PataPataa palkataan herkuilla!


Yoda hakuilemassa


Vili ja Yoda painimatsissa


Nuutti ei ole pukki vaan pätevä hakukoira!


Hiskiä hämätään leluin ja näköestein, kun maalimies kipittää piiloon


Kaira jäljestämässä... hän jäljestää vaikka Kiinaan :)


Keita on niin hyvä jälkikoira <3


Kiharakaveri Outin liinan päässä


Pieni pätevä jälkikoira, jonka...


..isoveikka Hui näyttää mallia esineruudussa


Fiona menee siellä jossain :)


Nokkis on aika pätevä jälkikoira!


Viljalla ei vaikeuksia esineruudussa!



.