Dreamoor

Dreamoor
Shiny happy border collies!

30.10.2016

Halloween Hiiwiöt 1-v!

Tänään juhlitaan Halloween-pentujen syntymäpäivää. Tasan vuosi sitten kuusi tummaa vilperttiä putkahtelivat tähän maailmaan ja kova vauhti on ollut siitä lähtien.



Phantom Rising "Sirius" treenaa tänä päivänä PK-hakua ja tokoa. Etenkin haku tuntuu olevan Siriuksen oma laji, sillä se on suvereeni hakukoira jo nyt. Tuijakin on jo sillä mielellä, että kokeisiin ensi vuonna on päästävä, vai mitä Tuija :)



Ghostbuster "Hukka" harrastaa aktiivisesti pelastuskoirahakua ja on käynyt myöskin lampailla muutamaan otteeseen. Aika näyttää minkälainen paimen siitä vielä kehkeytyy!



Boogeyman "Toljan... Tolstoi" also known as "Hiipivä Kakka" on tämän pentueen lapsinero. Tolstoi harrastaa PK-jälkeä ja tokoa ja molemmissa lajeissa on edistynyt hurjan hienosti.



Smashing Pumpkin "Kurpitsa" treenailee PK-jälkeä ja paimennusta ja ensi vuonna myös agilityä. Kumipallomainen sähköjäniksemme on aktiivinen ja energinen vauhtipakkaus.



Spookydoo "Vimma" on keskittymiskykyinen ja vauhdikas kiltti tyttö joka treenailee tokoa ja PK-jälkeä. Mahtava pakkaus ja niin kiltti että en kestä!


Peekaboo "Lumo" on mahtava vauhtimimmi joka treenaa tokoa ja PK-jälkeä ahkerasti. Näppärä tyttö alkaa myös treenailla agilityä kunhan ikää on tullut tarpeeksi.



Mukava pentue kokonaisuudessaan. Pennut terveyskuvataan tässä hiljalleen nyt kun ikä on yli "maagisen" 12kk rajan, toivomme kaikkien olevan terveitä mutta se selviää sitten ensi vuoden puolella.

Onnea Hiiwiöille!!!







.

27.10.2016

Meille pentuja!!



Tänään voin jakaa kanssanne odotettuja ja ihania uutisia! Usva on nimittäin tänään käynyt ultrassa ja todettu kantavaksi. Ultrassa näkyi useampi vauhdikas mustavalkoinen pylleröinen. Pentumäärä ei ole vielä täysin selvä, se selviää lopullisesti kuukauden päästä kun on laskettu aika. 
Tässä vaiheessa sanon jo kiitokset monille teille pennuista kiinnostuneille! Nyt saattaa olla niin, että pennuille on jo omat kodit, mutta koska ihan täysin varma ei voi pentujen määrästä olla ultran perusteella niin katsotaan tilannetta kuitenkin vielä tarkemmin kunhan pennut syntyvät. Pentujen syntymän jälkeen näemme montako sieltä oikeasti tulee ja mikä on sukupuolijakauma niin sen jälkeen olemme taas vähän viisaampia. 

Usva vepeilee

Pentujen syntymää odotetaan monessa kodissa jännityksellä, eikä vähiten Maijan ja Viivin & Yrjön kotona! Tuntuu, että tässä pentuprojektissa on monta tyyppiä tekemässä yhdessä ja mahdollistamassa tämän pentueen ja se tekee kaikesta vieläkin erityisempää. Jokainen pentuprojekti on ainutlaatuinen ja erilainen. Tämä pentue on itselleni erityinen, koska kyseessä on oman kasvattini pennut mutta myös siksi, että tulevan pentueen sukupuusta löytyy useampi minulle tuttu koira jotka olen tavannut. On äärettömän mielenkiintoista nähdä kuka vanhemmista, isovanhemmista tai vielä kauempaa sukupuusta puskee läpi perimältään näihin pentuihin. Elämme mielenkiintoisia aikoja! 

Koska sukulinjoissa on paljon tuttuja tyyppejä, senkin vuoksi olisi todella mukavaa, että kasvatustyöni voisi jatkua Usvan ja Riimin pennuista vielä eteenpäin. Riimillähän on yksi kolmen pennun pentue entuudestaan, mutta
se pentue ei ole jalostuskäytössä siellä ilmenneiden terveysongelmien vuoksi. Kasvattajana sitä aina katsoo eteenpäin jalostusmielessä niin siksikin tämä tuleva pentueemme on myös jalostuksellisesti meille hyvin odotettu. Toiveissa olisi saada täältä seuraavankin polven suvunjatkajia Riimistä ja Usvasta mutta matka sinne on pitkä ja aika näyttää miten tämän toiveen kanssa käy. 

Odotuksia ja toiveita on siis paljon, mutta realistina tiedän että aina nämä hommat eivät mene niinkuin Strömsöössä. First things first eli ensin katsomme onnistuuko kantoaika hyvin loppuun saakka, onnistuuhan synnytys ilman komplikaatioita ja että saadaan kaikki pennut hengissä maailmaan. Sen jälkeen on meidän vuoromme hoitaa punkuloita seitsemän-kahdeksan viikkoa kunnes vastuu pikkuisista siirtyy pentujen uusille kodeille. Me siis jatkamme odotusta  ja teemme parhaamme, jotta Usvalla on optimaaliset olosuhteet tuoda lisää persoonallisia tyyppejä maailmaan. Blogiakin päivitellään, kunhan jotain alkaa tapahtua eli viimeistään kuukauden kuluttua, marraskuun lopussa. 






.

16.10.2016

Uusi laji Nooalle EK1

Tänään korkattiin Nooan kanssa ihan uusi laji meille molemmille nimittän palveluskoirien etsintäkoe (EK). Viime kesänä alettiin treenaamaan EK:n eri osa-alueita ja viime vuoden syksynä aloitettiin myöskin hakutreenit Nooan kanssa ja nyt sitten oli semmoinen aika, että päätin lähteä kokeeseen saakka koittamaan ollaanko opittu mitään. Ihan hyvin meni, saatiin koulari EK1! Jotain on tosiaankin opittu!

Tänään siis suunnistettiin Tuusulan kennelkerho ry:n EK-kokeeseen, tuomarina kokeessa oli mukava Anni Rytkönen. Aloitettiin päivä jäljellä ja voi miten ihanan herttainen jälki se olikaan! Jana oli niin suloisen lyhyt ja jälki itsessään on virkistävän tuore ja lyhkäinen, oltiin Nooan kanssa molemmat innoissaan niin erilaisesta jäljestä mitä ollaan viime aikoina ruukattu ajaa. Jälki meni hyvin, pisteitä 60/60.

Toisena lajina oli esineruutu, eli ihan sama mikä kuuluu jokaiseen PK-kokeen osa-alueisiin. Tällä kertaa meidän piti nostaa vain yksi esine, koska kisattiin alokasluokassa ja hyvä niin sillä Nooalla meni vähän juoksenteluksi tänään ja vaikka yksi esine nousikin niin pisteitä vain 27/30.

Kolmas laji oli pudotetun esineen nouto. Tämä on yksi Nooan suosikkiliikkeistä ja se menikin tänään yhtä hyvin kuin treeneissä, pisteitä 19/20. Yksi piste lähti pois siitä, että luovutusasento oli pikkuisen vino. En tiennyt, että sekin arvostellaan, mutta hyvä että tuli nyt ilmi niin tätä täytyy vielä treenata kuntoon.

Neljäntenä lajina oli tarkkuusruutu eli 3m x 3m tallottu alue johon on piilotettu jokin pieni esine esim 5 cent kolikko voittajaluokassa. Meillä alokasluokassa oli vähän isompi esine eli meillä oli hylsy. Esine on kevyesti peitettynä ja koiran tulee ilmaista se 5 min sisällä alokasluokassa. Olin vähän epävarma Nooan ilmaisusta, kun se on opetettu ilmaisemaan maahanmenemällä mutta välillä kun se kiihtyy se yritää ottaa esinettä suuhun. Tänään Nooan suoritus oli todella hieno, sillä meni 13 sekuntia(!) aikaa niin esine oli ilmaistu ja nostettu ylös! Nooa työskenteli tarkasti ja heti kun se törmästi esineeseen se ilmaisi varmasti. Pisteitä 20/20.

Viides ja viimeinen maasto-osuus oli henkilöetsintä. Tätä pelkäsin etukäteen ihan hirveästi, koska haun pistottaminen on ihan älyttömän vaikeata ja koko ajan pelkään, että ollaan jätetty maalimies johonkin nostamatta. Niin nytkin olin ihan hermona ja melkein pilasin meidän suorituksen mutta Nooa teki kyllä ihan hyvin töitä. Kesken radan ilmeistyi joukko ulkomaalaisia tyyppejä sinne heilumaan. Koe pysäytettiin ja saatiin ulkomaanelävät keskilinjalle meidän kanssa odottamaan, että Nooan rata saadaan tehtyä loppuun saakka. Oli semmoinen kiva lössi siellä meidän perässä keskilinjalla :) No Nooa ei ollut moksiskaan vaan nosti tarvittavat maalimiehet ja pisteitä 61/70. Pistevähennykset tulivat ilmaisuista ja pääosin työskentelystä eli treenattavaa on vielä paljon!

Viimeisenä oli tottelevaisuus ja se oli meidän osalta ihan täyttä kuraa. Nooa haaveili seuraamisessa ja unohtui tekemään jotain ihan muuta kuin seuraamaan. A-esteen se tuli hypyn kautta takaisin ja siinä meni kallis liike puutteelliseksi. Alkaa pitkä koekausi nyt näkyä herran suorituksessa. Saatiin me sitten kuitenkin 86 pistettä tiukassa arvostelussa.
Lopputulos tänään siis 273 p EK1 1-tulos ja 1. sija (ALO).

Päivä oli pitkä, lähdin aamulla klo 7:45 ja palasin illalla 20:15 eli koko päivä oltiin tosiaan vilposissa tunnelmissa syksysessä metsämaastossa. Koe oli hyvin järjestetty ja päivä oli kiva, että eipä sinänsä mitään valittamista.

Tästä tuloksesta on kiittäminen Hämeenlinnan kennelkerhon EK-treenejä viime vuodelta ja etenkin isot kiitokset meidän hakuporukalle huipputreeneistä, ilman niitä treenejä ei oltaisi saatu tulosta tänään! Ollaanhan me käyty myös erilaisisssa koulutuksissa hakemassa aivoituksia, hyviä vinkkejä saatu Sirkeltä, Antilta ja Ullalta.
Kiitos myös Jaanalle kenraaliharjoituksista ja vierailumahdollisuudesta sekä Anitalle viime hetken EK-treeneistä. Ihan mahtavaa, että on kavereita joiden kanssa treenata!!

Matka jatkuu! :)

Rento poseeraus palkintojen äärellä



.